Herkku-puhelin
Viattoman opetushetki 1920
Elisatar

Oli niin hankala nukkua.

Äänet kantautuivat selvästi huoneista korviini. En tiennyt mitä ne tarkoittivat, mutta ne vaivasivat minua. Ne sytyttivät sisälläni tulen, jota en tiennyt olevan olemassakaan.

Naisen valittavat äänet, ja miehen karjahduksen omaiset mylväisyt.

Onneksi pysähdyimme serkkuni kanssa tähän majataloon vain yhdeksi yöksi, ja sitten jatkamme matkaamme uuteen työpaikkaamme.

Olin juuri pääsemässä uneen, kun havahduin. Joku avasi oven. Jäykistyin kauhuissani ja voihkivat äänet voimistuivat. Tulija oli mies. Hänen yllään oli vain pyyhe, joka oli kietaistu huolimattomasti lanteille. Hän oli märkä.

Miehen pitkät hiukset olivat vettävaluvana toisella olkapäällä, ja tajusin tatuoinneista hänen olevan merimies.

Äitini oli vannottanut serkkuani pitämään minut erossa hankaluuksista, eli miehistä ja kuulemma juuri merimiehet ovat niitä pahimpia.

- Mitäs tyttö? Hän kysyi, ja silmäili minua huoneen hämärässä valossa. Hän painoi oven kiinni, ja tunsin pelon kouraisun vatsassani.

Vedin peittoa tiukemmin päälleni, enkä saanut sanaa suustani.

- No, mikäs nyt on. Älä huoli, en minä tuommoisiin pikkulikkoihin koske. Liekö edes täysi-ikäinen..

- Olen minä, rohkaistuin sanomaan.

Mies istui sänkyni päädyssä olevaan nojatuoliin ja kysyi:

- Tietääkö se likka mistä nuo äänet tulevat? Hän hymyili vinoa hymyä.

- En kai. Vastasin varovasti, enkä pelännyt häntä enää.

- Siellä tehdään hyvää. Hän totesi ja hieraisi nivusiaan.

Minä en tiennyt niistä asioita muuta, kuin sen, että vauvat tulevat kun mies työntyy naiseen. Olin aika viaton.

- Onko sinulle tehty koskaan hyvää? Mies kysyi, ja hieraisi nivusiaan uudestaan, jotka juuri ja juuri jäivät märän pyyhkeen suojiin.

- Ei. vastasin aika painokkaasti.

- Entä jos minä opettaisin sinua? Mies kysyy ja jättää kätensä kohonneelle pyyhkeen etumukselle.

- En tietenkään koskisi sinuun, jollet sitä halua. Mies lisää ja liikuttaa kättään hitaasti kohoumalla.

En tiedä mitä sanoa. Kuulen voihkivat äänet selvästi, vaikka mies olikin sulkenut oven. Osa minussa kirkui vastaan, mutta huomasin sanovani:

- Hyvä on.

Mies hymyilee, ja sanoo:

- Sinun on toteltava minua kaikessa mitä sanon, tai sinuun saattaa sattua tai voi olla että menet rikki.

Hän katselee minua pettävän levollisena, ja hymyilee kun nyökkään.

- No niin. Riisu peitto päältäsi lattialle, ja makaa vain ihan rauhassa.

Minua vähän pelottaa ja paleltaakin kun tottelen.

- Hyvä. hän sanoo. Nyt laita kätesi rinnoillesi.

Hän avaa ovea raolleen ja äänet voimistuvat. Tottelen.

- Painele niitä, hivele ja pyöritä. Kerro miltä ne tuntuvat.

Minua ujostuttaa hirmuisesti, mutta jotakin sisälläni on todellakin syttynyt palamaan. Siirrän käteni rinnoilleni, ja kämmeneni melkein peittävät ne, mutta ei aivan. Liikutan käsiäni ja välittömästi nännini kovettuvat. hengähdän. Tämä on uusi tunne.

- Ne ovat pehmeät, kerron ääni värähdellen. Kiinteät ja pehmeät.

- Sinun on kerrottava minulle koko ajan tuntemuksistasi, että tiedän sinun tekevän oikein.

Nyökkään ja jatkan:

- Sisälläni sykähtelee.

- Missä? hän kysyy.

- Täällä, vastaan ja osoitan jalkojeni väliä.

- Hyvä, hän sanoo. - Nosta yöpaitasi ylös, rintojesi päälle, että näen ne.

Minä tottelen vaikka viluttaa.

- Puristele vielä rintojasi, hän komentaa hivenen tunkkaisella äänellä. Nännini ovat kovat, ja herkät. Huomaan tahtomattani painavani lanteitani patjaan.

Huokaan ja sanon miehelle:

- Se sykähtely tuntuu nyt kovempaa, ja se on jotenkin tukalan oloista.

Hän hymyilee ja sanoo:

- Laita kätesi jalkojesi väliin, alushousujesi alle.

Minua hävettää ja kuumottaa. Jotenkin nautin tilanteesta, sen omituisuudesta ja nuo äänet jotka ovat vain koventuneet naisen alkaessa ääneen anella miestä, kiihottavat minua.

- Työnnä keskisormesi vaosta sisään, ja pysäytä se siihen kun kohtaat pienen nupuran. Hänen äänensä kuulostaa yhä paksummalta. Vilkaisen häntä, ja näen että hän on vetänyt pyyhkeensä sivuun, ja pitelee kädessään suurta elintä.

Teen kuten hän käski, ja kun sormeni kohtaa tämän kovan nupuran, huokaisen.

- Liikuta sormeasi. Pyöritä sitä, hankaa.

Teen työtä käskettyä, ja tulen palo kovenee.. lantioni alkaa liikkua ylös alas, ja toinen käteni eksyy kuin varkain rinnoilleni.

- Hyvä, hyvä, hän kehuu ja nousee yllättäen ylös tuolista.

Säikähdän mutten uskalla lopettaa.. enkä tahdokaan.

- Älä säiky, hän sanoo, minä vain riisun alushoususi. Täytyyhän minun nyt nähdä mitä sinä teet, ettet vahingoita itseäsi.

Nostan lantiotani ylös, ja mies vetää valkoiset puuvillaiset pikkuhousuni käteni ohi ja lasken lantioni. Hän heittää pikkarini lattialle, ja seisahtaa aivan sänkyni viereen. Hänen kalunsa on jämäkän näköinen, ja minun teki mieli koskettaa sitä. Pelkäsin kuitenkin rohkaisevani häntä liikaa.

Hän kävelee takaisin aitiopaikalleen, ja komentaa:

- Levitä jalkasi, hyvä, juuri noin, kuvaile minulle.

Hän liikutti kättään elimensä päällä ja tuijotti minua kiinteästi.

Nainen jossakin toisessa huoneessa oli vaiennut, mutta huomioin sen vain ohimennen.

Mies sulki oven ojentaen vapaata kättään, katseen silti herpaantumatta.

- Tämä tuntuu hyvältä, sanon, ja huomaan hengitykseni kiihtyvän. Pyörittelen liukkaalla nupulla sormeani ja toisella kädellä rintojani. Oloni on pehmeä ja vapautunut. Liikutan lantiotani ja voihkaisenpakin välillä.

- Tämä on liukas ja märkä, sanon huokausteni välissä. Tuntuu, kuin palaisi, mutta ei kuitenkaan. En voi lopettaa.. On pakko nopeuttaa. sanon, ja hankaan keskisormeani ja koko ruumiini tuntuu olevan vieraan hengen vallassa. En voi kontrolloida sitä enää..

Levitän jalkani äärimmilleen, ja voihkin aivan estottomasti. En pysty enää puhumaan ja silmäni painuvat kiinni.

Mielikuva nousee naisesta, joka vasta äänteli kuin minä. Mutta miksi mies on hiljaa. Lopetan ja nousen istumaan.

- Mitä? Miksi lopetit? Mies ärähtää.

- Miksi sinä olet hiljaa? Eikö tämä tee sinulle hyvää? kysyn.

Hän naurahtaa, ja nousee seisomaan. Hän kävelee viereeni, ja sanoo:

- Minun pitäisi saada tämä sinun sisääsi, niin silloin minä päästäisin samoja ääni kuin se mies.

- Sekö on miehelle hyvän tekemistä? kysyn, ja jalkovälissäni sykähtelee oudosti. Mutta niinhän tulee lapsi, vastustan.

- Ei jos olemme varovaisia, hän sanoo, ja hänen silmänsä kiiltelee oudosti hämyssä.

En sano enää mitään, ja niinpä hän nostaa minut seisomaan ja riisuu yöpaitani. Hän on minua paljon pitempi, mutta ei niin kovin vanha kuin luulin. Hän asettuu makaamaan vuoteeseeni selälleen ja ottaa kädestäni kiinni.

- Kosketa sitä, hän kehottaa ja ohjaa käteni kalulleen. se on lämmin ja kova.

- Tule, hän sanoo, ja vetää minut vuoteeseen.

Hän asettaa minun kalunsa päälle, ja kehottaa istumaan sen päälle.

Olen aivan märkä ja kiihottunut, mutta kalu ei tahdo mennä sisääni. Minuun sattuu, mutta samalla tunnen erilaista nautintoa kuin aikaisemmin. Hitaasti istun hänen kalunsa päälle ja annan itseni hengähtää. Koetan rentoutua ja tunnen kuinka mies sisälläni sykähtelee. Hänellä on silmät kiinni ja huulet raollaan. Hän näyttää seesteiseltä ja komealta. Hetken mielijohteesta kumarrun suutelemaan häntä. Hän vastaa yllättyneenä ja tarttuu lanteisiini. Hyvin hitaasti ja yllättävän nautinnollisesti alan liikkua hänen ohjaamanaan.

Kalu hankaa takaseinämääni, joka lähettää jokaiseen vartaloni sopukkaan sähköisiä viestejä. Huohotan ja nousen istumaan. Nostelen lanteitani, ja alan saada juonen päästä kiinni. Mies hivelee rintojani ja lanteitani.

- Tämä tuntuu uskomattoman hyvälle, huokailen. Oh, joko tekee sinulle hyvää? kysyn.

- Tekee tekee. Hän vastaa ja hengittä yhä raskaammin. Hän ei kuitenkaan voihki ja niinpä nopeutan tahtiani. Hän hankaa peukalollaan nuppuani, ja minä ihmettelen, kuinka en ole ennen tiennyt tästä, vaikka olen jo ollut naimaiässä muutaman vuoden.

Minä tunnen jonkun suuren vyöryvän päälleni hyvin hitaasti, ja on kuin minun olisi juostava se kiinni. Pyöritän lantiotani, ja mieskin alkaa voihkia. Hymyilen, ja sanon:

- Kerro miltä minä tunnun.

Hän hymyilee ja sanoo:

- Olet pehmeä, lämmin ja liukas. Olet kuuma ja viattoman tiukka.

Hän hieroo yhä nupuraani ja minä alan savuttaa sitä vyöryvää aaltoa. En ole koskaan tuntenut mitään sen kaltaista, ja mies takertuu minuun kuin hukkuva. Hän parahtelee ja voimistaa liikkeitään, minäkin tunnen sen.

Ja yhtäkkiä olen aallon harjalla ja huudahdan ja jäykistyn räjäytykseen minussa.

Mies työntää minut syrjään ja laukeaa karjahtaen.

Hänen nesteitään roiskuu rinnoilleni ja hänen vatsalleen. Otan siitä sormeeni tipan ja maistan sitä. Se maistuu suolaiselle.

Copyright © Herkku.net 2003-2021 - Tietosuojaseloste - Palaute