Herkku-puhelin
Ilta toimistossa
Jartza

Mari istui pöytänsä ääressä, silmät liimautuneena tietokoneen näyttöön. Hän oli töissä myöhään kuten tavallista, hänen työnsä keskisuuressa arkkitehtitoimistossa melkeinpä vaati sitä. Hän valmisteli piirustuksia huomista varten, yrittäen saada kaiken varmasti oikein. Kun hän piirsi, hän huolettomasti pyyhkäisi vaaleat hiuksensa poissilmiensä edestä.

Mari oli nuori ja hyvännäköinen nainen. Monet toimiston väestä ihmettelivät miksi hän ei ollut vielä naimisissa ja ei edes ollut kiinnostunut seurustelemisesta, vaikka monet toimiston miehistä olivat yrittäneet. Mari yleensä käytti syynä sitä, ettei hän halunnut sekoittaa työtä ja huvia, mutta he silti epäilivät sitä.

Ovi avautui Marin huoneen vieressä ja toinen nuori nainen astui sisään. Niina oli sihteeri toimistossa ja sattui myös olemaan myöhään töissä tänä iltana. "Hei Mari" hän sanoi pehmeästi, ettei säikyttäisi toista naista. Mari katsoi ylöspäin, "Ai, hei Niina en tiennyt että täällä olisi joku muukin vielä!" "No, olin juuri lähtemässä kotiin, kun näin valosi päällä. Sinunkin pitäisi lähteä kotiin lepäämään. Tarvitset lepoa huomista esitystä varten." "Niin" Mari sanoi kohauttaen olkapäitään. "Kyllä minä jaksan" Niina käveli Marin pöydän luo, seisten hänen takanaan. Hän laski kätensä kevyesti Marin olkapäille. "Sinun niskasi tuntuu jäykältä." Niina sanoi. "Miksi et antaisi minun hieroa sitä?"

Ennen kuin Mari ehti edes sanoa mitään. Niina alkoi vaivata sormiaan Marin niskassa, löytäen kovat kohdat ja hieroen niitä kevyesti. "Oi, Niina, "Mari huokaisi. Tuo tuntuu niin hyvältä. Hän nojautui taaksepäin tuolissaan rentouttaen niskansa ja selkänsä ensimmäistä kertaa pitkään aikaan. "Olen iloinen että pidät tästä" Niina hymyili. Kun hän jatkoi hieromista, hän alkoi hitaasti liu’uttaa käsiään eteenpäin Marin hartioilla, kunnes hän melkein kosketti Marin rintoja. Marilla oli silmät kiinni ja hän ei tuntunut välittävän. Niina puristi kevyesti Marin vasenta nänniä ja aalto kulki läpi Marin vartalon, mutta hän ei edelleenkään vastustellut. "Hmmmmm," Niina ajatteli itsekseen, että huhuissa toimistolla saattoi sittenkin olla jotain perää. Tämä voisi olla mielenkiintoista. Hän kumartui eteenpäin kohti Maria ja suuteli häntä kevyesti niskaan, jatkaen hieromista. Kun hän ei huomannut vastustusta, hän kiepautti Marin tuolin ympäri. Mari hymyili "Niina yritätkö sinä vietellä minut?" ""No... voisi sen niinkin sanoa." "Hyvä. Olen pitänyt sinua viehättävänä, mutta minulla ei ole koskaan ollut rohkeutta tehdä aloitetta."

Mari veti Niinan syliinsä ja alkoi suudella häntä. Niina vastasi suudelmaan intohimoisesti. Hän ei nähnyt Marin käsien hitaasti kurkottavan pöydän laatikkoon. Yhtäkkiä, yhdellä, nopealla liikkeellä Mari tarttui Niinan käsiin ja kiepautti ne hänen selkänsä taakse. Niina tunsi kylmää terästä ranteidensa ympärillä ja käsiraudat lukittuivat hänen käsiensä ympärille. "Mari!... Mitä.. Tarkoitan.." Mari hymyili. "Ja tehdäksemme tämän oikein" Hän avasi Niinan jakun painaen sen alas hänen käsiensä ympärille paljastaen ohuen beigen paidan joka hänellä oli alla.

Mari leikki hänen nänneillään kankaan läpi, ensin sormilla ja sitten kielellään, kunnes materiaali Niinan rintojen päällä oli läpinäkyvää. Niina voihkaisi aluksi hiljaa ja sitten vähän kovempaa. Mari otti sakset ja huivin pöydältään. Kun Niina näki mitä hän oli tekemässä, hänen silmänsä suurenivat. "Ei, Mari! Älä! Minä...." Olivat hänen viimeiset sanansa, kun Mari tunki huivin hänen suuhunsa ja sitoi sen hänen päänsä taakse. Niina oli varsin avuton nyt, ja hän tiesi

sen. Hän voihki pehmeästi, kun Mari leikkasi halki hänen paitansa ohuen kankaan, painaen sen taakse paljastaen valkoiset rintaliivit sen alla. "Sinulla on onnea Niina, nämä rintaliivit saa edestä auki." Mari aukaisi rintaliivit ja alkoi hyväillä Niinan suuria kauniita rintoja, innoissaan ottaen ne käsiinsä ja painaen huulensa nänneihin. Kun hän hyväili molempia nännejä yhtä aikaa, Niina meni aivan sekaisin. Hänen huulensa painuivat vasten Marin jalkoja. "Hmmmm.... Me kenties tarvitsemme hieman enemmän tilaa." Mari nosti Niinan seisomaan ja raivasi tilaa pöydälleen. Hän työnsi Niinan sen päälle niin että hän makasi avoinna, kädet päänsä päällä. Mari alkoi juoksuttaa käsiään ylös ja alas Niinan nailon päällysteisillä jaloilla. Hän meni melkein niin ylös missä ne yhtyivät, sitten hän pysähtyi kiusallaan. Aiheuttaen sen että Niinalta pääsi huokaus.

"Haluatko minun lopettavan?" Kysyi Mari. Niina pudisti päätään automaattisesti että ei. "No sitten..." sanoi Mari. "Sinun täytyy hyväksyä mitä tahansa haluan sinulle tehdä. Voitko tehdä niin?" Niina nyökkäsi. Yllätyksekseen, kun hän oli päässyt sen shokin yli että oli raudoissa ja suu sidottuna, Niina huomasi että hän oli varsin kiihottunut. Mari jatkoi hänen kiusallista hyväilyään ylös ja alas Niinan jaloilla lähestyen vähän kerrallaan hänen jalkoväliään. Hän lopetti yhtäkkiä. Hän siirtyi lähemmäksi Niinaa ja alkoi riisua hänen hamettaan. Niina ymmärtäen mitä Mari halusi, nosti lannettaan että Marin oli helpompi riisua se. Hän teki sen niin hitaasti ja kiusoitellen, ja kun se oli poissa.

Mari otti askeleen taaksepäin katsoakseen kunnolla tätä kaunista naista. Niinalla oli hyvä vartalo, suuret rinnat ja pieni lantio. Oli ilmeistä että hän kävi salilla säännöllisesti. Mari siirtyi Niinan jalkoihin, riisui korkokengät jotka hänellä oli yllään ja hieroi kumpaakin jalkaa ennen kuin siirtyi eteenpäin. Hän laski sukkahousut alas ja riisui myös ne, Mari ilahtui kun huomasi että Niinalla ei ollut alushousuja lainkaan niiden alla. "Nyt käänny ympäri vatsallesi", Mari komensi. Niina katsoi häntä, miettien että mitä seuraavaksi. "Tee niin!" Mari sanoi voimakkaammin. Niinalla ei ollut muuta mahdollisuutta kuin totella. Hän kuuli laatikon avautuvan ja sulkeutuvan, mutta ei nähnyt mitä Mari oli tekemässä. Sitten hän tunsi kevyen iskun paljaalla takamuksellaan. Sitten kovemman ja kovemman. Se tuntui siltä kun hän luuli, häntä piiskattiin jollain pitkällä ja ohuella esineellä. Iskut jatkuivat kunnes Niina paljas takamus oli punainen ja hellä. Mari yllättäen sanoi "Käänny ympäri." Niina teki niin, tuntien kipua takamuksessaan ja näki piiskaavan esineen yläpuolellaan.

Hän ei pieneen hetkeen nähnyt mitään muuta luultavasti, yhtäkkiä Mari työnsi kolme sormeaan Niinan märkään vittuun. Hän yllättyi siitä kuinka märkä Niina oli ja tunsi iloa siitä että hän oli nauttinut rangaistuksestaan. Niina voihkaisi kun Mari alkoi naida häntä sormillaan, käyttäen peukaloaan hyväilläkseen Niinan herkkää klitorista. Juuri kun hän alkoi olla orgasmin reunalla, Mari lopetti.

"Minä olen tehnyt sinulle kaikenlaista hyvää sinulle... Eikö se olisi sinun vuorosi tehdä jotain minulle, Niina kulta."

Mari veti Niinan alas pöydältä ja painoi hänet polvilleen eteensä. Mari nopeasti riisui hameensa, sukkahousunsa ja pikkuhousunsa ja työnsi itsensä Niinan kasvoille. Niinan jonka vuoro oli nyt alkoi nuolla ja imeä Marin vittua ja klitorista. "Oi, älä lopeta... se tuntuu niin hyvältä.. Oi, juuri sieltä!" Mari huokaili ja voihki matkallaan kohti orgasmia, sitten hän meni lattialle Niinan viereen, painoi hänet lattialle ja palasi nautintoon. Marin uskomattomat kieli ja sormet aiheuttivat sen että Niina laukesi pian. Jännitys oli kasvanut niin pitkään ettei hän meinannut kestään kun vihdoin laukesi. Kaksi naista makasivat toimiston lattialla hetken aikaa, uupuneina toimistaan. Sitten Mari nousi ylös ja kurkotti pöydälle. Hän avasi käsiraudat ja poisti siteen. Sitten hän katsoi Niinaa "Toivon etten ollut liian kovakourainen. Tiedän että yllätin sinut." Niina punastui, eikä hän voinut peittää innostustaan. "En minä välittänyt. Pidin siitä!" "Hyvä" Mari hymyili, pukiessaan vaatteitaan. "Ja nyt luulen että on aika meidän molempien mennä kotiin." "Mutta entäs paitani?" Niina vastusteli. "Se on sinun ongelmasi." Mari nauroi kun käveli ovelle. "Älä unohda sammuttaa valoja." Niina hymähti, sitten hän napitti jakkunsa paitansa jäämien päälle. Kävellessään autolleen, hän ajatteli mielenkiintoista iltaa. "No yksi asia on ainakin varma," hän sanoi itsekseen, "En todellakaan vastusta jäämistä ylitöihin enää."

Copyright © Herkku.net 2003-2021 - Tietosuojaseloste - Palaute