palvelijana, osa III

Kävelen Valtiattareni huoneeseen ja nostelen hänen lattialle jättämänsä vaatteet ylös ja vien ne pesuhuoneeseen, josta löydän lisää hänen likaisia vaatteitaan, sekä ohjeen vaatteiden pesusta. Sen mukaan minun on puettava (pinkki) kuminen esiliina, joka löytyy keittiöstä ja pestävä kaikki hänen alusvaatteensa käsin. Ja vaatteet pitää viedä kuivumaan takapihalle. Rupean lähes itkemään, kun tajuan, että minun pitää kävellä ulkona sisäkönasussani. Minulla ei kuitenkaan ole vaihtoehtoa ja tiedän, että viivyttelyyn ei ole aikaa. Haen keittiöstä kumisen esiliinan ja erottelen pyykit, laitan koneen päälle ja rupean pesemään Valtiattareni alusvaatteita. Haluaisin haistella niitä, mutta tajuan, että siihen ei ole aikaa. Kun olen pessyt Valtiattaren alusvaatteet, jätän ne vessaan odottamaan pesukoneen valmistumista. Otan kumiesiliinani pois ja rupean työskentelemään Valtiattareni makuuhuoneessa, vaihdan lakanat, imuroin lattian ja pyyhin tasot.

Sitten huomaan pesukoneen valmistuneen, tajuan tähänastisen elämäni häpeällisimmän hetken koittaneen. Otan märät vaatteet pyykkikoriin ja kävelen alakertaan ja takaovelle. Katson ikkunasta ja tajuan, että pyykkiteline on pihan toisessa päässä. Nielaisen ja astun ulos, varmistaen että ovi ei mene lukkoon. Telineelle on matkaa 10 metriä, mutta se tuntuu 10 kilometriltä, kävellessäni sisäkön asussa aurinkoisella pihalla. Ripustan vaatteet kuivumaan mahdollisimman nopeasti, varoen kuitenkin tiputtamasta niitä. Takapihan takana menee polku, jota vanhempi pariskunta kävelee ja katsoo minuun, voin vain arvailla heidän ajatuksia. Muita ihmisiä en näe 5 minuuttisen kidutukseni aikana, mutta en uskalla katsella naapuritalojen ikkunoihin.

Pukeudun uudelleen pinkkiin kangasessuuni ja jatkan Valtiattareni asunnon imurointia, pölyjen pyyhkimistä, lattioiden luuttuamista ja lopuksi siivoan vessatkin edustuskuntoon. Rupean jo lukemaan ohjelapustani ”kun olet valmis”-osiota, kun muistan Valtiattareni sanat keittiöstä.

Keittiössä katselen ympärilleni ja yritän keksiä, mihin Valtiattareni voi olla tyytymätön, kunnes katson roskista. Roskis pursuaa jätteitä, ovi menee tuskin kiinni ja jotain nestettä on valunut ympäri kaappia. Otan pussit pois ämpäreistään ja tajuan, että edessä on uusi ulkona käyminen, roskat pitää viedä roskikseen. Tätä ennen pukeudun kuitenkin kumiesiliinaani ja siivoan kaapin ja pesen ämpärin, jossa roskis on ollut. Kun olen valmis, riisun kumiesiliinani ja lähden kohti ulko-ovea, roskis on tien vieressä, noin 30 metrin päässä ovesta. Ovesta löydän vielä Valtiattareni lapun ”Eikö olisi ollut mukavampi viedä roskat aamunhämärässä =)”

Kun pääsen takaisin sisälle, siirryn ohjelappujeni ”Kun olet valmis”-osioon.