Herkku-puhelin
Kaksi sielua
Abbis

Kylmä tuuli piiskasi tunturin huippua, yksinäinen nainen seisoi suksiensa varassa sen huipulla. Pohjoinen kylmä tuuli kiusasi häntä, nainen kiristi tiukemmin takkinsa huppua kiinni, liikutellen jalkojaan samalla pitäen itseään liikkeellä ettei kylmä olisi kangistanut hänen vartaloaan. Nyt hän vain tuijotti pohjoisen taivaalle, ihaillen revontulia jotka täyttivät koko mustan taivaan väriloistollaan. Hetken hän vielä tuijotti tyhjyyteen kohti lapin erämaata, kaikkialla oli hiljaista vain tuuli vastasi hänen kaipuunsa. Niin tyhjältä hänen sydämessään tuntui että sitä melkeinpä särki, hiljaista pitkää särkyä. Kauan hän oli etsinyt elämänsä naista, niin kauan että se tuntui kuin ikuisuudelta. Syvään huokaisten hän asetteli kätensä sauvojen hihnoihin ja asetteli suksensa mäkeen, työntäen itsensä vauhtiin. Sukset ohjautuivat mäkeä pitkin juuri niin kuin nainen niitä ohjasi, tämän mieli tuntui tyhjemmältä joka hetki enemmän, niin kova oli kaipaus rakkaudesta. Aistit terävöityvät hetkessä, kun rinteessä ollut kivi osui hänen suksensa alle, naisen tasapaino alkoi heitellä, epätoivoisena hän yritti pitää tasapainonsa, mutta siinä hän ei onnistunut. Ja sillä hetkellä hän tunsi kuinka maailma kääntyi ylösalaisin ja kaikki pimeni.

”Hijaaaaah!” Kuului käsky koiravaljakon takaa, tumma hahmo antoi käskyjä vetokoirille ja viiletti pitkin tunturin reunustaa, koirat haukahtelivat ja ravasivat innoissaan. Tie edessä oli tyhjä ja pimeä, kuljettaja hoputti koiriaan lujempaa ja nautti vauhdin hurmasta täysin rinnoin. Kunnes... kunnes eteen ilmestyi maassa makaava tumma hahmo, kuljettaja ehti juuri ja juuri ohjata koiravaljakkonsa ohitse tästä makaavasta hahmosta ja saada se pysähtymään. Kuljettaja lähestyi makaavaa hahmoa ja polvistui tämän vierelle, tunnustellen ensiksi pulssia, sitten yrittäen saada tätä hereille. Makaava nainen värähti ja voihkaisi kuuluvasti. Kuljettaja oli ihmeissään kuinka nainen oli tänne joutunut, monen kymmenen kilometrin päähän lähimmästä asumuksesta, lukuun ottamatta hänen omaansa joka oli vain parin kilometrin päässä. Jatkaen tunnusteluaan naisen vartalossa etsien rikki menneitä luita, mutta tuli siihen tulokseen että nainen oli päässyt vähällä kaatuessaan. Nostaen naisen käsivarsillensa ja kantaen tämän rekeensä, suojaten tämän vilteillä. Kuljettaja huudahti koirat liikkeelle ja niin alkoi matka kohti hänen mökkiänsä.

Marika tunsi kuinka hänen päänsä jyskytti, jostain kaukaa hän haistoi tuoreen kahvin tuoksun. Vaivalloisesti hän aukaisi silmänsä ja ähkäisi kun koko vartalo olisi jäänyt tehosekoittimeen. Hän tarttui päähänsä, kun valo koski hänen silmiinsä, onnekseen hän huomasi että mikään ei ollut murtunut tai poikki. ”Kas täällä ollaankin hereillä” Pitkä hahmo sanoi huoneen ovelta. Marika pelästyi äkkinäistä ääntä ja kiljahti. ”Kuka, missä olen?” Hän takelteli. ”Suski ja olet minun mökilläni, noin 25 km lähimmästä asutuksesta” Pitkä nainen vastasi ja risti kätensä rinnallensa. ”Toitko sinä minut tänne?” Marika kysyi. ”Toin, kuinka voit?” Nainen kohensi ryhtiään. ”Joka paikkaan särkee, en muista muuta kuin että kaaduin ja sitten maailma pimeni” Marika yritti muistella. ”Löysin sinut tunturin juurelta ja sinulla oli onnea matkassa kun et murskannut yhtään luutasi” Suski sanoi ”Kelpaisiko kahvi?”, ”Oi kyllä kelpaisi” Marika piristyi. ”Tuon sitä sinulle, lepää sinä paikoillasi” Suski kehotti ja katosi oven suusta. Marika kohensi peittoaan päällään, pienoin kylmyys vavisutti hänen alastonta ruumista. ”Alastonta?!” Marikan silmät revähtivät täysin auki ja varovaisesti hän nosti peittoaan, ”Alasti!” Sitä hän todellakin oli peiton alla. ”Tässä tulee kahvia” Suski sanoi tuodessaan kuppia, salaman nopeasti Marika kietoi peittonsa ympärillensä ja lehahti aivan tulipunaiseksi. ”Niin tuota, minun oli pakko ottaa vaatteesi pois, kun ne olivat aivan kylmät ja märät” Suski myönsi vähän anteeksi pyytävänä. ”Niin tietysti, ei se mitään, kiitos” Marika takelteli ja otti vastaan ojennetun kahvikupin.

Suski poistui makuuhuoneesta jättäen Marikan rauhassa lepäämään ja nauttimaan kahvistaan, virne kasvoillaan hän naurahti hiljaa naisen säikähtäneelle ilmeelle kun tämä oli huomannut olevansa alasti. Suski oli häntä riisuessaan saanut käyttää kaiken tahdonvoimansa ettei olisi koskettanut tämän lumoavan kaunista ja pehmeää vartaloa. Naisen vaaleat hiukset olivat levittäytyneet tämän kasvojen ympärille kuin auringon säteet valaisten maailmaa, Suski oli lumoutunut näkemästään ja hätkähtänyt kun meren vihreät silmät olivat ensimmäisen kerran avautuneet ja silmäilleet häntä.

Nyt tuo lumoava olento makasi hänen vuoteessaan ilkosen alasti nauttimassa kahviaan. Suski huokaisi syvään ja kaatoi itselleen kahvia kuppiin, nojaten tiskipöytää vasten selällään, hörppien kahvia ja miettien mitä aikoisi tehdä naisen kanssa. Lumimyrsky ulkona oli yltynyt joten naisen takaisin vieminen oli mahdotonta suorastaan silkkaa itsemurhaa. Ja tänne jääminen olisi hänen kannaltaan tahdonvoiman taistelua joka hetki kun vain nainen olisi lähellä häntä. Hetken mietittyään hän tuli viimeisen ehdotuksen kannalle, ei olisi kannattavaa edes yrittää ulos joten hänen olisi vain kestettävä lumimyrsky, eihän ne yleensä kestä pitkään. Suski kyykistyi takan eteen ja kohensi tulta, nauttien sen lämmöstä ja valosta. Hiljainen yskäisy makuuhuoneesta sai hän ajatuksensa siirtymään Marikaan uudestaan, hän ojentautui suoraksi, nielaisi ja käveli makuuhuoneen ovelle. Marika istui sängyssä, peitto vartalonsa suojana ja pyöritteli kahvikuppia käsissään. ”Täällähän ollaankin valmiina, kelpaisiko ruoka?” Suski kysyi ja siirtyi sängyn jalkopäähän seisomaan nojaten päätyä vasten käsillään. ”Ei kiitos ei ole vielä nälkä, mutta vaatteet olisi mukava saada” Marika punastui taas ja laski kupin yöpöydälle. ”Omasi on kuivumassa mutta etsin sinulle väliaikaisen vaatetuksen jos maltat odottaa” Suski sanoi siirtyen vaatekaapilleen, avaten sen ja penkoen sen sisältä esiin t-paidan, olohousut, villapaidan ja sukat. ”Luulen että alusvaatteesi on kuivat joten ne voit jo saada päällesi” Suski hymyili ja lähti hakemaan niitä.

Palattuaan makuuhuoneeseen hän ojensi vaatteet Marikalle ja poistui takaisin olohuoneeseen antaen tämän rauhassa pukeutua. Hetken päästä Suski havahtui siihen kun makuuhuoneen ovelta kuului yskäisy, hän käännähti ympäri ja hänen kasvoillensa ilmestyi leveä virnistys. ”Pienempää ei ollut” Hän naurahti. Marika naurahti takaisin, yrittäen astella isohkoja vaatteita päällänsä asentoon jossa ne ei olisi pahasti tiellä. ”Oletko varma ettet haluaisi vielä levätä, kaaduit kuitenkin pahasti” Suski kysyi huolestuneena. ”Särkee kyllä vielä vähän mutta en osaa olla pelkästään paikoillani, on pakko saada liikkua edes vähäsen” Marika sanoi ja katseli ympärilleen tutkien mihin hänet oli tuotu. Mökki oli rakennettu hirrestä, katto kohosi korkealle, ulko-ovelta näkyi heti näkymä olohuoneeseen jossa oli vallitsevana elementtinä iso takka ja olohuoneen oikealla laidalla tupakeittiö puulämmitteisellä hellallaan. ”Upea paikka” Marika henkäisi ihastellessaan vanhaa hirsimökkiä. ”Niin onhan tämä paikka jossa asua rauhassa” Suski myönsi tunkien kätensä housujensa taskuun, että olisi malttanut olla koskettamatta naista. ”Paha periköön nämä halut” Suski mutisi, siitä oli aikaa kun hän viimeksi oli saanut nauttia lemmeniloista jonkun kanssa. ”Sanoitko jotain?” Marika käännähti katsomaan pitkää naista. ”En, en... mutisin vain tässä itsekseni” Suski äkkiä keksi. ”Niin tässä ajattelin että en voi viedä sinua vielä kotia” Suski jatkoi. ”Miksi et?” Marika kummasteli. ”Katso ikkunasta ulos, on silkkaa itsemurhaa lähteä tuollaiseen myräkkään” Suski osoitti ikkunaa josta Marika vilkaisi ulos ja hän näki kuinka tuuli piiskasi puita ja lumi tuiskusi voimalla taloa vasten. ”Olet oikeassa, kuinka monta päivää nuo myräkät kestävät?”, ”Pahimmillaan voi kestää viikonkin” Suski mainitsi. Marika huokaisi syvää ”Voinko olla sen aikaa täällä?” ”Totta kai voit, vien sinut heti lomakylään kunhan myrsky tyyntyy” Suski lupasi. ”Kuinka tiesit että olen sieltä?” Marika ihmetteli, ”Helposti, koska se on lähin naapurini” Suski kertoi. ”Mutta sitä odotelleessa maistuisiko soppa? Ei kauhean hyvää mutta oma tekemää kuitenkin” Suski naurahti. ”Kiitos nyt kyllä maistuisi” Marika naurahti myös. ”Hyllyssä on lautasia ja hellalla olevassa kattilassa on sitä keittoa, ole hyvä ja syö niin paljon kuin haluat, haen lisää puita takkaan” Suski kehotti ja kiskoi takkia ja saappaita jalkaansa, tarttuen puunkatotelineeseen, avaten ulko-oven.

Myrsky paiskasi ulko-oven sepposen selälleen ja pölläytti kerroksen lunta tupaan. Nopeasti Suski loikkasi ulos ja kiskoi oven kiinni perässään ja aloitti lumessa rämpimisen kohti puuvajaa. Marika katseli ikkunasta Suskin perään ja oli otettu kuinka vaivattomasti nainen eteni lumessa kohti varastoa. Hetken päästä Suski tuli rytinällä sisään, aivan lumen peitossa kantaen täyttä kuormaa puita. Potkaisten oven kiinni ja rojauttaen puukuorman takan viereen. Marika kiiruhti ottamaan uuden lautasen kaapista ja kauhoi sen täyteen kuumaa keittoa. Saatuaan ulkovaatteet pois päältänsä Suski istahti pöydän ääreen ja kiitti valmiista lautasellisesta keittoa jonka söi ilomielin lämmittääkseen itseään. Illan kuluessa naiset olivat jutelleet maan ja taivaan välistä melkein kaiken, nauru raikasi mökissä, naisten välit lämpenivät. ”Uskomatonta mutta tuntuisi että olisin tuntenut sinut jo vuosia” Marika naurahti maistelleen kahviaan, istuskelleessaan sohvan nurkassa takan ääressä. ”Niin tuntuukin, harvoin tapaa ihmistä joka kestäisi minun juttuni ja jota itse kestäisin enemmän kuin ½ tuntia” Suski naurahti takaisin ja silmäili vaalea hiuksista naista kiinnostuneena. Marika laski katseensa kahvikuppiinsa ja tunsi kuinka jään viileät silmät tutkivat häntä korventavasti. Marika laski äkkiä kupin pöydälle sivullensa ja venytteli jäseniään. ”Väsyttääkö?” Jään siniset silmät pysähtyivät ja pakottivat Marikan vastaamaan katseeseen. Hetken he katselivat toisiaan, kuin käyden sisäistä kamppailua halujensa kanssa. ”Vähän, mutta jäsenet on vain vähän jäykät” Marika sopersi ensimmäisenä. ”Olisiko lattialla helpompi istua? Voin hakea pehmustetta alle niin voit oikaista jäseniäsi” Suski kysyi, silmät vaeltaen Marikan vartalolla. ”Jos siitä ei olisi kauheasti vaivaa” Marika sanoi. ”Ei ollenkaan, odota niin haen pehmikkeet niin voimme rentoutua takan ääressä lämmitelleen” Suski vastasi nousten seisomaan ja katosi makuuhuoneeseen.

Hetken päästä Suski palasi mukanaan paksu viltti minkä hän levitti takan eteen, jolle hän ja Marika mahtuivat istumaan. Marikan etsiessä sopivaa asentoa hänen käsivartensa kosketti Suskin paljasta kättä, tuntui kuin salama olisi iskenyt hänen vartaloonsa, koko vartalo värähti ja ihoa kihelmöi siitä kohtaa mistä se oli osunut Suskin kättä vasten. Marika katsoi typertyneenä kättään, nosti katseensa hitaasti ylös ja huomasi olevansa erittäin lähellä tummahiuksisen naisen kanssa. Joka myös katsoi tätä yllättyneenä ja myös jotain muuta Marika näki tämän katseessa mutta ei saanut siitä selkoa. Kumpikaan ei hengittänyt, katseet porautuivat toisiinsa, lämpötila heidän ympärillään kuumeni entisestään, pulssit alkoivat tykyttää lujemmin. Marika uppoutui jään sinisiin silmiin jotka tuntui tummenevan melkein violetiksi, kumpikaan ei huomannut että he kumpikin nojautuivat vaistomaisesti toisiaan lähemmäs.

Marikasta tuntui kummallisen vaikealta hengittää, kun Suskin huulet laskeutuivat hänen huuliaan kohti. Huulet olivat pehmeät, niin kovin pehmeät, mutta kuitenkin vaativat ja lämpöiset... niin paljon erilliset kuin Marika oli koskaan tuntenut muilla. Marika raotti omia huuliaan hivenen ja imi Suskin huulia, tuntien kuinka käsi kiertyi hänen vyötäisilleen ja toinen käsi lipui hänen hiuksiinsa. Suudelma kasvoi hitaasti pehmeästä enemmän vaativammaksi, kun heidän huulensa koskettelivat toisiaan ajattoman ajan, kielet vain hivenen kiusoitellen. Suski nosti huulensa pois Marikan huulilta katsoen tätä kiihkon vallassa, silmät sädehtien, murahtaen hän painoi suunsa ahnaasti takaisin Marikan huulille. Heidän huulet melkein runnoutuivat toisiaan vasten, melkein kivuliaasti, kun Marika antoi huuliensa avautua, Suski antoi kielensä lipua niiden väliin, sipaisten sensuaalisesti tämän etuhampaita ja lopulta kokonaan Marikan antautuvien huulien sisältä, ennen kuin vetäytyi kauemmas, aiheuttaen märän maiskahduksen huulten irtauduttua toisistaan. Vaalea naisen sormet ujuttautuivat yönmustiin hiuksiin ja haroin ne lempeästi läpi, vetäen tumman naisen lähemmäs, Marika antoi kielensä työntyä naisen huulien välitse tämän suuhun, aloittaen hitaan tutkimuksen imiessään naisen kieltä, uskomatta että mikään voisi olla sen sensuaalisempaa. Tuntui kuin koko hänen suunsa olisi ollut elossa, kihelmöinti täytti hänen suunsa, huulensa ja joka paikan joka kosketti Suskia. Suski antoi kielensä lipua Marikan suusta, imaisten tämän alahuulen suuhunsa, Marika ähkäisi ja kaatui taaksepäin, selällensä viltille hengästyneenä.

Pitempi nainen pidätti hengitystään hetken, hurmion vallassa, hymyili ja laski huulensa Marikan kaulalle siihen kohtaan missä kaula kohtaa hartian. Hitaasti hän näykki pitkin naisen solisluuta, vetäen sivuun villapaitaa, hellien huulillaan ihoa joka kohdasta. Marika huokaisi äänekkäästi ja heilautti päätänsä taaksepäin, antaen paremman pääsyn kaulalle, joka antoi Suskille enemmän rohkeutta. Hitaasti ja viettelevästi Suski työnsi Marikan päällä olevaa villapaitaa ylemmäs tämän vartalolla, kunnes Marika nosti ylävartaloansa niin että Suski sai villapaidan ujutettua pois hänen päältänsä. Harkitulla hellyydellä ja hitaudella Suski antoi huuliensa, kielensä ja hampaittensa lipua paljastetun ihon päällä, toinen Suskin käsistä hakeutui Marikan rinnalle ja puristi sitä pehmeästi, saaden naisen allaan voihkaisemaan nautinnosta. Nauttien toistensa mauista, he riisuutuivat samalla kun huulet ahnehtivat toisiaan, ilma väreili seksuaalista voimaa, takan tuli räiskyi ja loi oman kuumuutta hehkuvan loimun naisten välille. Kummatkin voihkaisivat ääneen kun alastomat vartalot kohtasivat toisensa, iho kihelmöi ja kuumotti jokaisesta kohdasta missä ne koskettivat. Suski varasi ylävartalon painon kyynärpäänsä varaan, hivellen sormillaan Marikan kasvoja, Marikan sulkiessa silmänsä ja antautuen hyväilyjen viettelemäksi. Pehmeät ja voimakkaat sormet koskettelivat Marikan otsaa, silmäluomia, nenää, hymykuoppia, leukaa ja lopulta pehmeitä huulia. Hetken päästä sormet väistyivät ja tilalle tulivat kuumat ja kosteat huulet, tutkien saman reitin kuin sormet, hitaammin ja nauttien ihon mausta. Suski laskeutui hitaasti pitkin Marikan vartaloa, huoahtaen kiihkosta rintojen kosketellessa toisiaan vasten, nautiskellen hän antoi ahnaitten huuliensa vangita yhden jäykän nänni huultensa väliin.

Imien, kielellä kiusoitellen, näykkien sitä hurmion vallassa, Marika tunsi kuinka hänen vartalonsa syttyi melkein ilmiliekkeihin sisältä, kuin hän ei olisi koskaan tuntenut samanlaista tuntemusta kuin nyt, Suskin huulien alla. Sormet haparoivat Suskin hiuksia ja painoi naisen kasvoja kohti Marikan rintoja, Marikasta tuntui ettei hän koskaan saisi lopullista tyydytystä, hänen vartalonsa kiemurteli Suskin alla vaatien, tuntien, haluten kaiken mitä tarjottavissa oli. ”Voi luoja, kosketa minua! Tahdon sinut sisälleni!” Marika vaati sihisten hampaittensa välistä, hellästi kiskaisten Suskin hiuksista. Eläimellinen kiilto nousi Suskin silmiin ja ne muuttuivat hetkessä mustiksi kuin takan kekäleet, hehkuen eläimellistä himoa. Vaativalla voimalla Suski tarttui Marikan polvitaipeista kiinni vetäisi ne erilleen ja työntäen itsensä naisen jalkojen väliin. ”Saat enemmän kuin mitä toivoit” Suski murahti varoittavasti, napaten Marikan ranteista kiinni painaen ne lattiaa vasten, upottaen hampaansa tämän kaulaa vasten, kovaa mutta hellästi niin että Marikaa ei sattuisi liikaa. Marikan vartalo taipui kaarelle ja hän kiljaisi, ei kivusta vaan yllätyksestä. Suski huoahti kuumasti hänen korvaansa, ottaen sen huuliensa väliin imien ja näykkien sen lehteä. Marika tunsi kuinka hänen ihonsa nousi kananlihalle ja hänen vartalonsa värähteli ennen näkemättömästä kiihkosta. Suski päästi irti korvanlehdestä ja ranteista, hitaasti hän lipui vaalean naisen vartalolla alaspäin, suudellen rintoja, kylkiä, vatsaa, lantiota, pysähtyen vaalean karvoituksen peittämälle kummulle jalkojen väliin. Kiusoitellen Suski puhalsi kuumaa ilmaa karvoituksen sekaan, joka sai Marikan voihkaisemaan ja värähtämään.

Marikan silmäluomet värähtivät ja huulet aukenivat hivenen, kun uusi henkäys kosketti hänen häpykumpuaan. Koko hänen vartalonsa kihelmöi ja vaati huomiota, jokainen sekunti tuntui ikuisuudelta. Sillä hetkellä kun hän tunsi liukkaan ja kuuman kielen häpyhuultensa välissä, tuntui kuin hänen silmissään olisi räjähtänyt, kirkkaat valot leikittelivät hänen edessään ja hänestä tuntui että hän ei nähnyt eikä kuullut mitään, tunsi vain leikittelevän kielen vaossaan. Suski antoi kielensä maistella varovaisesti ja kiusoitellen vain vaon päältä, varomatta menemästä syvemmälle vielä. Huumaava maku ja tuoksu sai hänen sykkeensä sykkimään aivan uudella taholla, hänen mielensä muuttui sumuisemmaksi ja häntä ohjasivat enää alkukantaiset aistit. Suski antoi sormiensa hyväillä Marikan reisiä hellästi, kiihottavasti ja maltillisesti, ennen kuin antoi niiden lipua lähemmäs naisen vaativaa vakoa. Joka hohti kuumuutta ja kosteutta jokaisella sopukallaan. Erittäin varovaisesti Suski kosketti sormillaan Marikan häpyhuulia levittäen niitä hivenen erilleen, nähdäkseen vaaleanpunaiseen hurmioon. Vako hehkui kutsuvana, kosteana, mahlaa valui sen uumista vuolanaan.

Marika tunsi hellät sormet vaollaan ja tunsi kuinka ne raottivat häntä varovaisesti, koko vartalo jännittyi odottamaan, nielaisten syvään odottaen, vaatien. Suski antoi kasvojensa painautua lähemmäs kosteaa pillua, hän sai käyttää kaiken tahdonvoimansa ettei olisi upottanut kasvojaan suoraa päätä vakoon maistelemaan. Hetken hän antoi tuoksun painautua hänen muistiinsa, ennen kuin hänen oli aivan pakko saada maistaa tuota ihanaa vakoa, joka odotti hänen kosketustaan. Aivan kielensä kärjellä hän kosketti Marikan vakoa, kiusoitellen hellyydellänsä, ajaen tämän melkein hulluuden partaalle. Marika voihki ääneen, puristi nyrkissänsä vilttiä, nostaen jalkansa Suskin selän päälle lepäämään, toinen käsistä tarrautui Suskin mustiin pitkiin hiuksiin ja painoi tämän kasvoja kohti pilluansa. Mutta Suski ei antanut helpotusta niin helposti vaan jatkoi kielenkärjellä kiusoittelua, sen kärjellä hän kiusoitteli häpyhuulien sivulta, päältä ja aivan varovaisesti häpyhuulien vaon päältä.

Juuri kun Marikasta tuntui että hän kohta räjähtää turhautumisesta, niin Suski antoi kielensä koskettaa rohkeammin klitorista. Samassa Marikan silmät pyörähtivät ympäri ja hän jäykistyi paikoillensa huudahtaen kiihkosta. Suskista tuntui että mikään maku maailmassa ei voinut olla parempaa kuin tämä maku jonka hän maistoi Marikasta. Pehmeä, kiihottava, kostea, lämmin ja niin mukanansa vievä. Rohkeammin hän antoi kielensä lipua häpyhuulten välistä syvemmällä, nauttien jokaisesta pisarasta huulillaan ja kielellään. Kuuma läpitunkeva kieli tanssi Marikan vaossa, saaden tämän voihkimaan hurmiosta, kaartumaan kohti kattoa, huohottamaan henkensä tainnoksiin. Marikan lantio nousi lattiasta irti, jolloin Suski sai käsivartensa Marikan lantion ympärille ja sai pidettyä tämän paremmin paikoillaan, nauttiessaan tämän vuolaasti valuvasta vaosta, joka kiilsi märkänä hänen silmiensä edessä, odottaen täyttymystään. Ahnaasti upottaen Suski painoi koko kielensä Marikan kosteaa ja sykkivää vakoa vasten, imien klitorista suuhunsa, näykkäisten sitä hellästi, kiusoitellen kielenkärjellänsä. Marika puristi henkensä hädässä Suskin hiuksia kädellään, toisen hakeutuessa omalle rinnalleen, pyöritelleen sormiensa välissä nänniään, hänen päänsä taipui taaksepäin, lantio ja koko vartalo alkoi vavahdella.

Kun ruumiin sopukoista alkoi nousta tunne joka tulisi räjäyttämään Marikan tajunnan ja valvemaailman pirstaleiksi. Vapauttaen toisen käsistään, Suski kiusoitteli sormenpäällään Marikan tiukkaa rakoa, antaen sormenpään painautua hitaasti sisään, vetäen sen kuitenkin saman tien ulos kiusoitelleen. Marika alkoi olla turhuuden vallassa, hänen vartalonsa janosi helpotusta, mutta tuo kiihottava nainen hänen jalkojensa välissä jatkoi vain hänen kiduttamistaan. Kuin lukien Marikan ajatukset, Suski painoi kielensä tämän klitorikselle takaisin antaen itsensä maistella sitä kovemmin, vaativammin, Marika huudahti kovaäänisesti ja melkeinpä lennähti lattiasta irti kun Suski työntyi 3 sormella hänen sisäänsä. Suski tunsi kuinka Marikan vaon seinämät toivottivat hänen sormensa tervetulleiksi, Suski antoi sormiensa lipua pitemmälle tuntien kuinka lämpö ympäröi hänen sormensa. Ensiksi hitaan vaativasti Suski antoi sormiensa pumpata Marikan sisällä ja näki kuinka nainen alkoi liikkua hänen kätensä tahdissa. Kovaääninen huohotus, voihkailu ja litinä täytti mökin, tunteet kuumenivat huippuunsa, tahti kiihtyi. Suski aisti Marikan olevan lähellä ja antoi sormiensa liikkua nopeammin, vaativammin ja kielensä nauttia jokaisesta lipaisusta ja imaisusta. Marika tunsi kuinka hänen tajuntansa sumeni, hän ei tuntenut enää mitään muuta kuin vaativat työnnöt itsessään ja tuon ihanan kielen vaollaan, joka keräsi jokaisen pisaran talteen.

Viimein Marikan vartalo räjähti hurmioon josta hän ei koskaan tulisi tokenemaan, tuskin haluisikaan, vartalo värähdelleen, huulet janoten lepyttäviä huulia jotka hänelle suotiin. Vihdoinkin hän oli löytänyt, sen täydellisen puuttuvan palasen elämästään jota hän oli kaivannut koko ikänsä. Naisen joka taidokkaasti rakasteli häntä, sai hänet ekstaasiin haluamatta koskaan palata maanpinnalle. Nyt jos koskaan hän oli onnellinen, tämän naisen syleilyssä, tämän naisen käsissä, koskaan haluamatta lähteä pois. Takka räiskyi vielä voimakasta valoaan ja lämpöä, hellien kahta yhteen kietoutunutta vartaloa, jotka makasi sen loimussa kylpien ja lempien, kuin kaksi sielua jotka ovat vihdoin löytäneet toisensa. Täältä he eivät koskaan kaipaa pois... THE END

Copyright © Herkku.net 2003-2021 - Tietosuojaseloste - Palaute