Herkku-puhelin
Näinkin se käy
Hande

Pari viikkoa sitten tulin iltakoneella Euroopasta työreissulta. Näin olen jo kyllästymiseen saakka saanut tehdä viimeiset 8 vuotta siirryttyäni saksalaisen firman palvelukseen. Lento oli kuitenkin tavallista rempseämpi, kun kotimaan yksikkö vietti jo hyvää vauhtia pikkujouluja keskustassa. Minä aloitin siis lentoyhtiön sämpylämuonalla ja tilasin koneen peräosaan muutamia muovisia punaviinilta maistuvia kylmiä pikkolo-pulloja.

Matka sujui loppuosaltaan kuitenkin rauhallisesti väsyneenä viikon reissusta ja seisoskelin Helsinki-Vantaan taksijonossa apaattisena tuijottaen pimeää vesisadetta. Takana oleva nainen keskeytti minut kysymyksellään: "Hei mihin päin sä olet menossa?" - "Keskustaan ... siis Helsinkiin", vastasin säpsähtäen kysymystä. "No kiva, niin minäkin. Pääsisinkö saman kyytiin, kun tulen itse Espalle...?", nainen jatkoi ja huomasin hänen tulevan jonon sivusta; ja pyrkivän nopeasti taksijonosta autoon. "No tule vain. Kyllä se minulle sopii", vastasin hiljaa ja käänsin pääni kohti jonossa takanani olevaan pariskuntaan, joka nyökkäsi vaivautuneena.

Taksissa juttu kävi läpi ne tavanomaiset: mistä päin, mitä töitä... Tyypillinen kovan myyntikoulun läpikäynyt nelikymppinen nainen istui vieressäni, jolta ei hommat lopu vaikka firmat kaatuu. Näin mietin mielessäni ja arvioin keskustelukumppaniani taksissa, aivan kuten tapanani oli omassa työssäni, jossa neuvottelukumppanin tuntemisesta oli suurta hyötyä. No - keskustan valot loistelivat jo pimeässä illassa.

"Hei sun puvuntakkiisi tipahti majoneesia koneessa. Huomasitko?" keskeytti Tarjaksi esittäytynyt nainen keskustelun. "Tä... mihin?" avasin takkiani. Puvun rintamukseen oli hankautunut melko rivon näköinen kökkö majoneesia ja valkoisen paidan kohdalla tahra olikin sitten kellertävää mönjää - puhumattakaan kravatista. "No voi hitto!" tiuskaisin itselleni. Parin sekunnin hiljaisuuden jälkeen Tarja lausui: "Tuolla roiskeella voi olla vaikea päästä uskottavasti ravintolaan sisään. Tiedätkö missä ton saisi tänään vielä puhtaaksi?" "Oisko jossakin pesula..?" minä sopertelin harmistuneena. Tarja keskeytti minut vakaasti ja sanoi: "Mun hotellilla saat paidan ja takin puhtaaksi alle kahdessa tunnissa. Miltä kuullostaa? Tuohan pitää saada puhtaaksi."

Tulimme hotellin aulaan ja katselin häveliäästi tahroja rintamuksessani. "Niin - ja saisinko jonkun hakemaan pikapesuun puvuntakin ja paidan. Voitteko luvata vielä tänä iltana valmista?" Tarja käskytti tottuneesti tiskillä. Ja niin saavuimme Tarjan huoneeseen, joka viestitti siitä, että tämä lyyli ei ollutkaan ihan mikä tahansa kauppamatkustaja. Mini-suite yhdelle hengelle... ja ennen kuin saimme oven kiinni luonamme oli mies joka tutki puvun takkia ja paitaa. "Iltaa herra, pukunne voidaan toki puhdistaa ja paita saadaan ilman muuta puhtaaksi. Kai huomasitte, että housunne sivusta on myös saanut tahran. ...Mitä ainetta luulisitte tämä olevan?" mies kelasi asiantuntemuksella.

"Hei ota tuo kylpytakki päällesi" hymyili Tarja ikkunan luona minun riisuessani nolona vaatteita. Tulipahan kunnollinen sotku. Ja minä istuin vieraan naisen kanssa hotellihuoneessa kylpytakki päällä. Tuo vieras nainen oli sillä välillä riisunut päällysvaatteensa, istui sohvalla rennosti oikeassa kädessään lasi valkoviiniä ja hymyili minulle. "Hei, sinä siis myyt teollisuuden järjestelmiä... Kaadoin sinulle lasillisen tuonne toisen huoneen pöydälle, jos kelpaa", hän suorastaan nautiskeli tilanteesta. Hain lasin ja istuin vaalean kangassohvan toiseen päähän, kuin pikkupoika nolona.

Istuimme sohvalla ja Tarja alkoi keskustelun pitäen katsekontaktin tiivisti minussa. Tottuneena keskustelijana tajusin, että nyt viedään meidän Hannesta kuin litran mittaa. Annoin periksi. Tiivis keskustelu ja kallis valkoviini tekivät tehtävänsä. Huomaamatta Tarjan sääret olivat jalkojeni vieressä ja silitin häntä. "Sä tunnut hyvältä..." sain hetken hiljaisuuden jälkeen aukaistua ilmoille. "Ja sinä jo pitkän aikaa..." vastasi Tarja raukeana makuuasennossa.

Siirryin sohvan vierustalle ja kumarruin suutelemaan Tarjaa. Hän nousi istumaan ja siirtyi suutelemaan kaulaani hapuillen samalla kylpytakkiani pois. Minun sormeni soljuivat Tarjan napitettuun paitaan ja riisuin häntä hellästi, mutta himokkaasti. Huoneen täytti kahden ihmisen kiihtyvä hengitys ja yksi toisensa jälkeen lattialle tipahteleva vaatekappale. Tarjan käsi oli hamuillut boxereissa majailevan kaluni kaarelle ja vetäisi sen esille. Tuntematta viilentävää huoneilmaa kaluni soljui Tarjan suuhun kuin käskystä. En itse ole ollut mikään suihinoton ylin puolestapuhuja, mutta nyt asialla oli sellaiset huulet, jotka saivat kyyneleet tippumaan silmistäni.

Tarjan vartalo oli hoikkaa rehevämpi ja nyt ilman korkokenkiä lyhyt ja pyöreä. Himosin hänen lantionsa kaarta ja pyöreitä rintoja työntäessämme toisiamme kohti suurta sänkyä keskellä huonetta. Ennen kuin pääsin mihinkään, Tarja käänsi minut päättäväisesti selälleen ja nousi päälleni. Hän nousi kyykkyyn lantionipäälle ja työnsi kovana kiristelevän kaluni sisäänsä. Hänen reunoiltaan tumman kihara puutarhansa avautui eteneni ja oli sisuksiltaan suorastaan kuuma. Tarja alkoi huokua ja vikistä edessäni nostelleen vartaloa kyykkyasennossa. "Iiiihhh... annaaah ... iiiih ... Hande...!" hän toisteli. Hänen rintanipukkansa keikkuivat turpeina ja tavoittelin niitä huulilleni, mutta Tarja painoi minua selälleni. Olin itse pääsemässä laukeamispisteeseen, kun Tarjan ääni muuttui suorastaan kissamaiseksi kiljunnaksi: "IIIIIHHH! NYYYTTT...PANE MUA....MMMMMMMMMHHHH! Hänen vartalonsa jännittyi, kuin nuolen selkäänsä saaneena. Tuhero kaluni ympärille takertuneena värähteli voimakkaasti ja Tarja rojahti päälleni hajareisin tarrautuen olkapäihini.

Oma kullini oli vielä laukeamatta. Vastustelin itseäni ja halujani hetken - ehkä pari minuuttia. Suutelin Tarjaa hiljalleen ja käännyin itse päälle. Muutamien minuuttien ajan työntelin kulliani hitaasti ja varovaisesti nyt selällään hajareisin makaavan "tummukan" sisässä. Vähitelleen Tarja avasi silmänsä ja hymyili uneliaasti:"Pane mua Hande!..." - Minähän panin. Hitaasti kiihdyttäen latasin kaluani sisälle ja ulos. Koska Tarja oli pienikokoinen, tuntui siltä kuin työnnöt välillä olisivat liian syvällä. Tarja kuitenkin hyrisi tyytyväisyyttä ja toisteli: "..tule, tule....iiihh... pane!" Laukesimme vuorotellen kiimaisina, silmät lasittuneina ja raukeina. Käännyin makuulle Tarjan viereen ja katselin hänen kosteita kasvojaan ja huulia. "Onkohan pukuni jo puhdas?, kysyin ja hymyilin. Tarja avasi toisen silmänsä tyynyllä ja vastasi: "Toivottavasti pesupalvelu on hidas tänään!"

Copyright © Herkku.net 2003-2021 - Tietosuojaseloste - Palaute