Iskuri.net
   chat
   forum
   tarinat
   artikkelit
   galleria
   amatöörit
   iskuri-treffit
 
   livekamera
   tekstiTV-chat
   elokuvat
   puhelinviihde
 

Lähetä oma tarinasi!  <<< takaisin
 
Meidän Matti
 iikkoo 22.07.2016
 
 
Meidän Matti!
1.
Olimme asuneet Eijan kanssa yhdessä jo 1,5 vuotta, ja tunteneet liki vuoden pidempään. Suunnitelma, aikataulustamme, että pääsiäisenä olisi häämme, oli siirtynyt tasan vuodella eteenpäin, toteutui. Ja isompi asuntokin oli tullut hankittavaksi. Pistimme häävalmistelut käyntiin. Sain Eijalta kaiken seksin, mitä kaipasinkin. Kieliopen tyydyttäminen, oli yksi hinta mitä maksoin Mairelle mielelläni lisäopetukses-taa. Asuntoautomme tuli valmiiksi, ja liikenteeseenkin. Eijan ajettua ajokortin, olisi hänkin yksi kuskeita. Testailimme linkkaamme viikonloppuretkillämme. Mutta, jos käväsemme häissämme pikasesti jälkikä-teen. Menemme kirkkoon.
 Tahdotko sinä Matti Olavi Nieminen, ottaa aviopuolisoksesi tämän, Eija Irmeli Virtasen, ja rakas-
taa häntä niin myötä kuin vastoinkäymisissäkin? Iäkäs hiippakunta-rovasti kysyi suomeksi kotikaupun-kimme komeassa kirkossa keskiruotsissa.
 Tahdon vastasi. Eijakin tahtoi. Sai vihkisormuksensa.
 Julistan teidät saamillani valtuutuksilla avioliittoon, rouva ja herra Niemiseksi. Tuli pitkähkö tauko.
 Minulle varoitettiin onneksi ennakkoon. etten antaisi Matille lupaa lähteä suutelemaan morsia-
miansa . Joten suutelehan nyt ensi kertaa vaimoasi virallisesti, ja unohda muut morsiames.
 Kiitos. Niin imuteltiin. Näin meistä tuli aviopuolisot.
Niinpä voin sanoa, että häissämme oli tunnelma korkealla. Ja häät upeat. Työnantajamme, ja lössit yhtenä lähettivät meidät kolmen viikon häämatkalle Kyprokselle.
 Ja ensi kesänähän Eijalla jo täyspitkä loma, joten linkallanne kerkiitte käydä heitä tervehtimässä.
Sanoi konsermin pääjohtaja, jonka tulo häihimme vaimonsa kanssa oli kaikille yllätys.
 Ja tämän Kyproksen lomanne teette täydellä palkalla, eikä se ole pois vuosilomasta, vaan olette
itse lomanne ansainneet. Josta tässä en tarkemmin kerro. Johtaja jatkoi.
 Ehdottomasti. käväsemme, ja kiitos teille ja yhtiölle.
 Jos tulevana kesänä Pasi lösseineen naattii linkasta. Ja jos satumme samaan paikkaan voimme-
han osan retkistä tehdä yhdessäkin. Mutta me meemme kartano-volvollani. Ja siis käymme syömässä teidät kaikki konkurssiin.
 Tervetulkoa. Häät oli lämpimät, ja samaa rouvaa piti tanssittaa. Eijaa pääpomo. Kakku oli syöty.
Valssin jälkeen isot kättelivät, johtajat lähtivät omille jatkoilleen. Ja sitten häät eteni, perusteellisesti perinteitä kunnioittaen. En pannut kuitenkaan Anoppia. Sikäli poikkesi perinteisestä.
Hääyö ruukin Hostelissa, oli enemmän mitä olin odottanut, rakastelua, vaan miltä se maistui. Kannattaa kokeilla.. Laukut kuntoon. Käteistä oli monet tonnit, laskusta pääpomo sanoi, ettei puhuta. Arlandaan volvolla. Pasi ajeli sen kotiin. Uusi lentoyhtiö sininen ykkönen (Blue one) suomennettuna lensi vanhalla SAS:n DC-10 koneilla. Mutta perille päästiin. Saamallamme häälahja-kortilla oli komeet 20 000 taalaa. Ja loput mitä jäisi, voitas käyttää kotomaassakin. Kortti oli vuoden voimassa. Jos ei itte haeta lisäsaika ja ladata siihen lisää.
 Jos kulta jää enemmän, vaihdetaanko autoa? Kysyin Eijalta.
 Sopii. Vaimo kuiskasi kainalostani. Etelän matkastamme voitas kertoi paljonkin, miten olimme
saarella osan lomaa nakuparatiisissa, kun parvekkeella olimme ottaneet tuntuvasti rajatonta pohjaruske-tusta. Ehkä toisessa tarinassa.

2.
Työt jatkui, muttei onneksi se pelätty arki tullut elämäämme, elämämme oli sitä ihanaa yhteiseloamme edelleen. Minä olin inssinä, ja tykkäsin työstäni. Kiirettä piisasi, mutta juhannusviikolla oli jo Volvo-linkkamme terstiretkillään luonnossakin. Kaikki toimi kuten pitikin. Pasin perhe kuulemma uskaltasi läh-teä sillä liikenteeseen , jopa suomeenki asti. Reittiä he suunnitteli.Talokaupat tehtiin kiireessä, kun oli asiaa vatvottu jo pitkään, ja myyjä tiputti lisää hinnasta. Saatiin sen paikat fiksattua kuntoon, nyt loman aikana kerkiäisi maalien ja lakkojen hajut haihtua.
 Joo. Tai Sunsvalli yllätti, viiskyt kruunua enemmän vain linkasta. Meemme siitä yli, eikä lähdetä
kiertämään. Pasi kertoi. Me päätimme Eijan kanssa ottaa eri reitin mitä Pasin lössi.
 Joo. Mietin mentäskö Eija saaristotietä.
 Joo. Marianhaminaan tai Ekkerööhönkin pääse saristolautoin. Liput saatiin kuitenki suoraa Tuk-
holmasta Turkuun ja paluuliput Nantalista Kappekääriin. Hytillä mennen tullen ja yölaivoilla. Ja sehän passas, yksi Eijan systeri kun asui Turussa.
 Jep. Lähdettiin aamulla jo, kun edellisilta meni pakatessa ja autoa testatessa, vanhuus volvoa-kin
alkoi jo vaivaamaan. Päästiin kuitenkin liikkeelle. En ollut tohtinut Eijalle kertoa, että olin saanut kimp-parahojani tililleni kivasti, Ja niitä en pannut talonostossa sileeksi. Pitkäaikanen laina tuntui paremmalta. Verotuksellisestikin. Lainoihin menis vähemmän kuukaudessa, mitä olimme maksaneet vuokrana, ja Pasi maksaisi meille.
 Eikö vaihdeta Tukholmassa tilalle uusi auto, samanlainen. Näit sen kirjeen jonka johto lähetti. Nyt
olis oikee hetki hyödyntää satu etu, ja pääsiäisloma rahojakin jäi tänkin loman tarpeisiin.
 Joo. Milloin Eija sanois ”Ei”. Ajattelin. No toivotaan ettei kymmeniin vuosiin.
 Laivas syömmä mahat täyteen. mutta pitänee meridän sitä ennemminki jossaki syödä?
 Joo. Katotaan sopiva paikka. Eija sanoi. Tultiin ennen puoltapäivää Tukholmaan.
 Joo. Häissä sisaret olivat selkeillä vihjeillä lupailleet mulle pillua jos käyn. Se otetaas selville.
 Käydäänkö ostamasssa Sallalle ainaki leluja?
 Jep. Liput oli saatu viikingille. Paluunki , mutta Naanatalista lähtevällä. Käteista meillä oli. Kurssi
oli poukannut, että kurssi oli 87 penniä. Joten markkoja saatiin salkkuuni kohtuu hyvin. Shellin luotto-kortti oli hommattu linkankin varalta, mutta käteistä käytettäis. Seksiliike tuli silmääni, ja vapaa parkki-ruutukin. Jalkauduttiin, ja päästiin pankkiinkin. Ja syömään. Johtajat yllytti vaihtaan autoa, niimpä ajet-tiin Volvon pääliikkeeseen. Tukholman pääkonttorilla oli paperit valmiina ja liikkeessä oli mikä otettas. Puhelimen he siirti uuteen. Kutoskoneella oleva 265 kartano kaikilla mausteilla, oli ilmajouset taakse ja koukku tuli perään nopeasti. Soittaen oli ohjeet tullut. Plyysiset istuinpäälliset nahkapenkeille, oli terve-tullut. Niin kerkisimme, ja lasti siirrettiin uuteen. Meille homma maksoi nolla kruunua. Tuulenohjaimeen liimattiin yhtiön nimitarra Sen verran mekin ponsoriamme jouduttiin lisämainostamaan.
 No niin. Onnea.
 Kiitos. Tää tietää hikisiä työtunteja. No olin minä niille johtajille talojaan ja muita ilmatteeksi piir-
tänytkin, joten nyt he ja omistajatki maksoi takasin yhtiön kassasta. Talvipyörät voisimme toimittaa kotikaupunkimme volvolle, ja sieltä saisimme uudetkin hakea. Se hoitui, soittaen, Pasi hoiti.
 Nopeeta toimintaa.
 Joo, kaveri ei keriinny lähteä vielä lomille.
 Pasillekin. Niin kuulemma. Satamaan. Kun fiksaamo sai vetästyä kunnon vahat.
 Katsastuskonttorille, käskytti myyjä, rekisteriote hakemaan. Keriittiin Ja verokuitinkin sai, kun sen
maksoi siellä. Ja kilvet. Tankki täyteen. Satamaan oli lyhyt.
 Meinas pökätä kiire? Poliisi sanoi tullen perässämme satamaan.
 Joo, keltasilla.
 Joo kaikki kunnossa puhaltakaas. Nollat.
 Oomme menos suomeen lomille.
 No se, vakuutukset on jo näemmä siirretty.
 Jep.
 Hyvää lomaa, niin liimattiin S tunnus taakse tuulenohjaimeen. Tuore verotarranki oli kutonen.
Sais täyden vuoden ajella. Rekkarin viimmenen mumero oli nelonen . Se että oli pitänyt kertoo rekiste-rinumero lippuja varatessa. Niin eihän se pätenyt enää.
 Tässä paprut, käytiin juuri vaihtamassa tää, tämän rekkariä ei voitu tietää.
 Pannaakin muutos noin, Naantali Kappekärr paluu?
 Juuri niin.
 Homma kunnossa. Tervetuloa Viking Linelle, ja siitä alakannelle, sillä katolla oli meillä suksiboxi,
ja niin ajomme laivaan. Meillä oli katolla leirivermeet, koottava kaasugrillikin, kaasupullokin kyljellään laatikossa. Muutenki perässä oli kampetta ja kalavehjettä. Kansi oli uudessä volvossamme peräpäässä, ja sen päällä oli meidän takit. Jääkaappimme oli Eijan takana. Takapenkki kun oli kaadettuna, kaapissa oli eväämme. Lisäakku ja inventteri. 90 amppeerin laturista piisasi virtaa. Otimme olkalaukut mukaan. Saatuamme auton edellisden perään, liki puskuriin kiinni. Siellä oli Eijalla kameransakin. Ja kamppeita, että saatas päällä olleet vaihtaa vähemmän hikisiin.
 No niin, nyt sitä sitte oomme kuin oltas jotain urheilioita.
 Joo mehän ommekin, Paidois keilaseuramme ponsorien merkkejäkin. kassissa pitkälahkeiset
housut, nyt oli yhtiön lahjoittamat tennisshotsit joissa yhtiön logot. Paitaa olin käyttänyt keilatessakin, tää oli uusi ja vähän parenpaa mallia.
 Mä en näissä sitten oo. Mä sinaki käytän vanhaa mallistoa, kun nää päästän peseen, ja farkku
shortseissa. Eija sanoi.
 En mäkään vanhat kaivetaan esiin. Sanoin.
 Joo. Kiirehdittiin hyttiin ja ydessä seksitteleen suihkuun.
 Veljeni tuputtaa mulle yhtä mökkiä. Eija sanoi.
 Ota vaan, jos se autta veljeesi. Pasia kiinnosti. Sille tosin tarjottiin Liperissä.
 Ja meille. Ja voimmehan omamme myydä, ja kun ne vuokraa niitä, tulee tulotkin meille, ja niille
vaan vähempi.
 Otetaan kummakkin.
 Joo. Pärijäämmä me.
 Sillä hintaa siitä vaan. Mutta Pasi osti toisen, sijoitus seki ja samat suunnitelmat.
 Joo. Siis siitä vaan valitetta eka.
 Pannaan vuokralle .
 Jep. Olin puhelimes Pasin kanssa.
 Jep nähdään. Syömään. Ja tutut moikkas.
 Teidänkö se uusi vanhan kuparin värinen on .
 Joo.
 Makee.
 Joo vahuus löysi sen vahuksen, oli täällä Volvolla kun soiteltettiin juuri kun olimme lähärös. Piti
pientä kiirusta vaihtaa roippeet uuden kyytille.
 Jep. Turbo?
 Ei me ottanu sitä. Vääntöö enemmänki tarttee.
 Joo viis lovinen.
 Joo. Autoa seuraavaksi kahdeksi kymmeneksi vuodeksi.
 Jep. Johtajilla.
 Käykää muutkin ottamas valamihit marijat tallelle. Sitä tääkin oli, meillä vain jo alakoo tulles
vanha taas aivastella. Se oli kuin mustalaanen. Neki tuloo heti kipiäksi, kun töihin pitääs alakaa.
 Heh Hys. Niin joo ilman muuta hys.
 Jep. Mihis päin te meette?
 Kait kummanki kotikunnalla käymmä.
 Samoin. Kuten me lupailtiin häissä, kävästään sukulaisten ruokavieraina. Ja siitähän se lenkki tu-
leekin. Mukavia ihmisiä, Ja kun ei olla samalla liika pitkään, pysyy sopukin.
 Soitin kotia, joku jo tiesi, että olitte ostaneet Eriksonin talon.
 Niin me ostettiin viikko toista sitte jo.
 Muuttaako neki, Pasi.
 Niin, ne heti kysyi yläkertaa. Mihiis me kaksi sellasta kartanoa muka tarvittaas. Kimppalinkalla
he lähti omalle retkelle.
 Jep. Oli hyvä löytö?
 Kuhan nyt kestääs tän lomareissunki. Kun on ne pienet kyytis, ei me löydetty sellasta paikkaa itte
mikä leviäis. Mutta kuluvaa osaa seki on täys. Uusi kone oli, siksi mentiin tinkimään loput löysät pois.
 Niinpä. Missä se vanha volvonne on?
 Tukholman Volvolla.
 Jaa. Pitää soittaa kaverille. Liki uusi kone.
 Senkus.
 Jep
 Löytyi, ja olihan ne perkele pannu kovan hinnan, mutta tippui kun tinkas.
 Joo välirahastahan se kiinni on.
 Niin sanoi, että menee kattoon.
 Jep. Mentiin viinapuolelle ja tuliaisetkin saatiin, tuttu hytti emäntä onnitteli, ja toi kuorman lisäjuo-
taviakin. Halasi meitä, ja pian olimme petissä kaikin alasti, Puute se iskee hyttiemännänkin, mutta hän sai kunnon orkkukäsittelyt.
 Pankaa näkyville sallittu annos.
 Niin me teemme . Tuplat hänenki pyytämäänsä hintaan, jäis hällekki jotain. Maksettiin myymälän
hinnan. Tuu käymään.
 Jep. Ohjelmassa oli pian tanssia, ja Eijja kuiskas.
 Elviiraki tuolla. yksin.
 Erosko ne? Ei Hekaa näy.
 Joo. Niillä ei ole muksuja.
 Käy hakemassa hänet tähän.
 Joo.
 Mä, että oletteko te häämatkalla ja sillee, ette kaipaa muita. Ellu sanoi tullessaan.
 Me oomme kahdestaan liikenteessä, mutta on täälä muitaki ystäviämme, niinkun sinäkin Ellu.
 Joo, minä erosin, viimeinkin, on jotenkin kuin olisin sinkkuna menny eka kertaa yksin tansseihin.
 Jes, nautihan vapaudestasi.. Kainuuseen?
 Turussa on veli perheinen sinne eka. Katotaan, ei huvittas mennä. Ämmät ei älyä. Niitten mieles-
tä uskottomuus on muka luonnollista, kun on mies kyseessä. Naiset saa huoran nimen herkästi.
 Niinpä, sano, että exäs astui toisen tiineeksi. Eija yllytti.
 Siinä en ees valehtele. Sen Ullan olisin sulattanu, mutta .
 Niinpä . Ullaa pannaan likimain säälistä. Minä en tosin edes siksi. Mulla on Eijassa naista, että
piisaa. Mutta nyt noi suupieles noin. Kaunis uhkea nainen alkoi hymyillä muutenki.
 Masani antaa sunki ratsastaa, jos et juiruile.
 Kiva. Elviira katso Eija silmiin. Mutta menimme diskoon, jossa hän löysi tutun, ja näytti että vauh-
tia piisasi heti.
 Hyvää jatkoo. Kaveri totes, kadoten ystävämme kanssa. Meimme hytiin, ja petille juotuamme
matkalla kahvit, ja hyttiin, Eija sai ratsastaa ite, yksinoikeudella. Meni tunti ja hyttiemäntä koputti. Eija kutsui.
 Toin kahvit. Siru sanoi tullen omalla yleisavaimellaan. Huhuiltuaan.
 Kiitos tuuhan. Pyyhe vaan ympärille.
 Mä oon kyllä ollu naisenki kanssa. Siru tunnusti. Tähän Mattiin ihastuin kun oli sinkku, sitten itekki
retkahrin väärään mieheen. Ja lehdestä näin kuvat, että johtaja on mennyt avioon.
 Minäkin hys. ystävinä. Sirulta lähti heti kaikki vaatteet. Ja naiset pääsi syömään toistensa avoi-mia
vittuja. Minä työntelin kumpaakin, sen mukaan kumman pillu oli hollilla. Nussittiin, kunnes Siru lähti töilleen. Elviira tuli miltei heti. Ja oli vihainen. Me olimme alasti.
 Mikä vitun tyyppi, olisin halunnu että nussii mua kunnolla. Ei mitään, alkaa höpöttää siitä miten
onnessaan se oli mun sai mut. Ja että mentäskö sen kotiin, ne on uskovaisia ja pidettäs seurat. Ja mulla oli tulla oksennus. Ei osaa ees pussata, saatanan runkkari, ettikööt niistä vitun suviseuroistansa ämmän itelleen, jos luulee että nekää tyytyy, että piää vaan kädestä, ja veisaa pää kenossa. Sanoin, että unohdappas koko juttu, eikä oo asia tulla mulle enää saarnaamaan synnneistä. Joita et ite pysty ees tekeen. Vetäkööt käteensä. Niin Elviira riisui kaikki vaatteensa, ja söi Eijaa kuin hulluksi tullut Ab-bedissa, opettaessaan uusia noviiseja luostarin tavoille. Että hänelle pitää pillun olla paljaksi ajeltuna, ja limasena, valmiina ottaan kiltin noviisin palkinnon. Muhkeen tekomulkun pieneen vituunsa kokonaan. Sekä nuoleen jokasta sisarta nöyränä, aina kun niillä sellaseen on mielitekoja. Se on nöyryyden en-simmäinen askelma, ja saa orkkuja, kun on kiltti ittekkin. Maarjanhaminassakin kerittiin käymään Ja me rakasteltiin vielä täysiä. Loppumatkan hän nukkui yläpetillä, saatuaan pahimmat kiimansa tyydytettyä, tulis kylään luoksemme ja saunomaankin, kun jälleen olisimme kotona .
 Kiitos ja onnesa Elviira sanoi amulla kun meidät Sari herätti koputtaen. Ja Elviira meni omaan
hyttiinsä jonku mummon kuulemma tuotua jätkän itelleen, jo alkuillasta sinne.
 Kuin myös. Hymyillään kun nähdään siis lomillaki.
 Joo moiskista, mun sisääni ootte tervetulleita kumpikin jatkossakin. Ollaan hys samme rakastel-la.
 Joo. Aamiaselle samalla kun kamppeet vietiin autoon.
 Jes. Siitä Eijja soittaamaan siskolleen autosta, kun olimme jo rannassa.
 Kiva oomme liki pihassa nam. Siitä pihaan.
 Salla on vähän outo.
 Miten.
 No rivo, mä oon luullu, että hän on ihan umpi lesbo. Tai en tiedä. Joku mummo testamenttas
kolmosensa hälle. Taatusti oli kiihkeet tunteet mukana, Hän oli joku lehtori. Ope, ja oppilas-suhteessa taatusti Sallan tuntien oli seksiäkin. Salla kun asui mummolla, kunnes mummo kuoli. En oo kertonut tätä kellekkään. Mäkin ja Salla on lesboiltu tosi paljo keskenmme, kunnes muutin ruottiin ja löysin sinut rakas, joka korkkasit mut. Ja rakastelit multa tajun kankaalle, että sitten tajusin, että on oma lukunsa lelut, ja rakastava aviomies. Pussattiin .
 Musta häissä hän tanssi jätkien kanssa, ja ei ollu mikään vakaumuksellinen miesten inhooja, ja oli
kuin kuuma morsian. Sanoin.
 Huomasin. Nussi sä sitä. Kun ne lelut annetaan sille. Kiusataan ainaki.
 Oot julma.
 Joo. Lupa on siis nussia. Taas pussattiin.
 Ok. Pervo rouva Nieminen, Soitettiin ovikelloa, ja kuulosti kuin mummo olisi tullut ovelle, sisps
läps kuului.
 Heijsan och velkommen till minn hemm.
 Tack sanoin. Tuttu virnistys. Salla oli todellinen kaunotar. Hän oli essussa, joka nippa nappa peitti
paljaat nännit ja keskivastalonsa. Muita kun ei ollut näkemässä. Hän halitti, ja käteni löysi pelkkää pal-jasta pintaa selän puolella. Puristin kinkustaan tuttavallisemmin, mitä oli tarkoituskaan. Salla halitti myös Eijaa, jos häntä ei ollu, olis pussattu Sallan kansa jo kiihkeästi. Sillä hän levitti heti jsalkojaan, kun tunsi että otin kinkuistaan kiinni, ja liukkaaseen vakoonkin sain tutustua. Niin sai siskokin ja Eija pisti käden essun alle, ja hetken Sallan pillu litisi rajusti.
 Sä senkin. Salla pussas Eijaa suulle. Eija kuiskasi.
 Hys, tulkaa sisään jo. Niin mentiin, kun kultiin likettä naapurinkin oven takaa.
 Mummo tais keriitä kattoo ovisilmästä. Onneksi mun ovi on edessä.
 Joo.
 Aina sä yllätät, vaikka sanoin että on Mattiki.
 Entä sitte, kotonaan kuki saa olla miten haluu. Sanoin.
 Niin joo tää pimu teki tän taas tahallaan. Onko sulle jostaki tarttunu Hetero-virus. Isket mun mies-
tä.
 Ehkä. Oikeesti, Matin iso kulli moukaroi häissä vittuuni vaste. Ja sain tuhat orkkua, aina kun
tanssimme yhdessä. Mäkin haluun kullia. Ottakaa teki liiat kamppeet pois, vaikka kaikki. Ollaanko Eija rehellisiä?
 Ollaan. Me on Sallan kans lesboiltu keskenämme pienestä alkaen. Eija uusi tunnustuksensa.
 Joo, ja mä elänyt umpi-lesbonki elämää. Tähän asti, en oo oikeesti kullia sisääni koskaan saanu
siis oikeeta. Juoksetteko nyt karkuun?
 Hys. Sillä rakas mäkin olin sillee neitsyt, ja sait mun piikuuteni. Eija kerkis sanomaan.
 Oho oikeesti Sanoin.
 Joo, Salla on upea muijja.
 Ja säki. pussasin kumpaakin.
 En mä haluu menettää, kun viimeinki löysin sen oikeen, se hetki ratkasi ja on eletty täysiä.
 Ja kipeenä on likan pillu ollut, muistan aamulla kun näin sun kävelevän.
 Pelkääkkö sä itte sitä? Eija kiusasi.
 En, en vaan ole löytänyt oikeeta. Mitäs me höpötetään, lasange on uunissa, pistin kahvin tu-
leen, kun näin limusiinin, jossa on joku vene katolla.
 Jep. Ja Salla kurkkasi uuniin, pyllisti haarat levällään meihin päin. Eija meni taakse, ja nappas
Sallan klitan suuhunsa, mä työnsin kaksi sormea Sallan vitusta sisään. jatkoimme kunnes taas Salla sai rajusti.
 Olisit nussinu mua oikeesti. Salla sanoi ja halitti meitä. Lopukkin vaatteemme lähti.
 Jassoo, pitää käyttää seuraava kerta tilasuus paremmin.
 Joo, oon päättänyt jo ruottissa, Matille annan. Oikee mies, joka huolehdit muistakin, sellasta ylis-
tystä pomoilta ei kuule, ainakaa suomessa. Nussikko sä sen muijjaa?
 En oo päässy vielä panolle, ukko taitaa pystyä siihen vielä ittekkin.
 Jaa, no. jotain merkittävämpää lienet tehnyt. Salla sanoi virnistellen.
 Ei puhuta töstämme, nyt on loma. Puhutaan sinusta Salla.
 Jassoo. Katetaanko parvekkeelle. Mulla on lyhyt seminaari, sitten alkaa mullaki lopulta loma.
Moni pyytäny lomalla käymään. Mietin vielä, mennäkkö savon muahan mansikkalikaksi vai minne. Ehkä meen työkaverin kanssa muualle.
 Naisen? Eija halus tietää.
 Joo, tai katomme nyt. Hänkin on, no hän on ollu kihloissakin, nyt on sinkku, ja käy saunomassa
kanssani. Mennäänkö meki yhdessä saunaan?
 Joo. Haliteltiin kunnolla.
 Höh , tässä alkaa taas panettaan. Teki ottanu rajatonta. Parvekkeelle, tuon evväät sinne.
 Joo ja talon puutarhassakin nyt voimme nakuilla.
 Ihanaa.
 Pasilla ja Merjalla on lapset, joten kyllä me joudumme jotain pukeen. Verannalla, kun ne on ylä-
puolella parvekkeella.
 Joo. Syötiin, mansikat jälkkärinä jokka tuotiin, jäätelöllä, rannassa oli ekat myyjät joilta ostimme
laatikollisen. Parveke oli merelle päin, rannan tuntumassa meni katu ja muutama puu. Neljännessä ker-roksessa nekään ei varjostaneet enää. Naapurit eivät nähneet kuulivat kyllä, kuten mekin niitten puheet.
 Teettekö tosiaanki rengasmatkan.
 Jos tänä kesänä, kuin autosuunnistuksena häävierailta toiselle.
 Joo.
 Senku, mun oopelini lähtee Savukoskelle. Kuhan saan sen inspikseni. Nyt naatin näin teistä.
Mihin sä sitä?
 Tähän. Otin tummelia sormiini, ja avoimiin vitunvakoihin, klitat eritoten sai erikoisvoitelut.
 Ihana joo. Tuoksuuki hyvältä.
 Jep. Sauna on kuuma. Nyt otetaan sille että tulitte. Jano meillä olikin.
 Joo.
 Etteikö meikäläiset lähtis, juotat känniin .
 Ette tartusti karkaa multa tänään ainakaan. Pakko oli poiketa suihkussa huuhtomassa hiet pois,
ja sitten olkkariin sohvalle.
 Puoli tuntia, ja päästään saunaan. Otin laukun ja annoimme loput tuliaiset.
 Tän saat avata nytki, älä loukkaannu. Käytettäväksi täälä kun oot yksin, ja jos se lehtori on, niin
tällä.
 Ihana, mullaki on noita, tää on julmettu. Salla sovitti tanssihousujen elastisen mulkun sisäänsä, ja
sinne se meni. Eija heti nuoleen klituraa, ja minä työnsin oman mulkkuni Eijan sisälle.
 Tää on se kuuluisa tanssihousu, näin. Koitappa, ja tää vakoon. Tai toisin päin, ja heltat on vaos-
sas.
 Jes, ooh siitä joo, paanki nää töihin alle. Salla koitti kävellä. Voi taivas, saan orkkuja kokoajan.
 Niin pitääkin.
 Ja tästä voit panna reijästä mua kun nussin likkaa?
 Joo.
 Jos saunassa.
 Jes. Eija sai tekomunasta . Ja minä tosiaanki levitin muistien kumihousujen haaraaukkoa, ja kulli
rajusti kokonaan Sallaan. Pantiin pitkään ja rajusti. Housut välillä Eijalle, ja Salla oli selällään alimmaise-na. Satsini sai kumpiakin moneen kertaan, hiki virtas, Kiima haisi.
 Humala hiipii tukkaan, Salla hihitti. Peseydyttiin. Olkkarissa juotiin kahviakin konjakilla. Lisää hu-
maltavaa juomaa. Tytöt kertoi lapsellisen uteliaisuutensa johdosta alkaneensa hyväillä myös toisiaan, he kun nukkui samassa sänkyssä, saunoi yhsessä aina, ja koitti kymntilöitäkin työntää toisiinsakin.
 Tekihän se kipeetäkin hetkellisesti, vaan orkut palkitti. Niin mä pääsin yliopistoon, ja ainoo kos-ke-
tus seksiin, oli meidän välinen lesboilu, kun kävin kotona. Asuntolaan aluksi asuun. Sitten pikkuseen yksiöön toisen tytön kanssa. Joka ei ollu niitä likkoja. Suohkussa sekin runkkasi itteensä. Tohtori, joka oli mulla opinto-ohjaaja, oli heti ystävällinen, liikaakin. Musta tuntui ainaki siltä. Hän oli niin liki, että sen tissikki ylsi hinkkaamaan olkaani, ja käsi oli aina mun kädellä, tai olalla jopa reidelläni, en sillee reagoinu torjuvasti. Opetti seksologiaa, mutta mun pääaine on edelleenkin kielissä, niissä hän oli erinomanen. Hän oli ostanut tän, sain kradun läpi, se kysyi että haluisinko jatkaa hänen avullaan, tietty. Se kuttui mut sitten tänne. Eka kerralla se oli varovainen, istui kuin mä ny, vähän huolimattomasti, näin sen hameen alle, pökänsä, ja vitun muodotkin, sillä oli tosissaan ohuet, läpi näki miten sillä vittu oli kiimasta liko-märkänä ja avoinna. Mulla panetti entistäki kovempaa, taisin istua samoin kuin hän, polvet leveten enti-sestään. Katoin sen hameen alle taas. Se kuiskasi, haluisinko saunaan sen kanssa. Mielellään, ja se riisui heti alasti ittensä. Kuiskasi, että hän on lesbo, mutta ei tarvi pelästyy. Ja saunassa mua halutti hieroo sitä, Sitten hyväillä, että se sai kunnolla. Mäkin olin paljastunu lesboksi. Ihana yö jolloin se pani mua tollasellakin monesti ja mä sitä. Kävin neljättä kertaa. Ekana aina opiskelu asiatkin kuntoon, se että jos muuttasin sen luo tänne, Kun me taidetaan tykätä toisistamme todella paljon. Tekemällä virallsen vuokrasopparin, muttei mun tarvi maksaa mitään, autan vaan kodinhoidos, ja sitäkin. Suostuin heti. Ja sillä oli montaki tukioppilasjuttuu, mä olin tehny osoitemuutokset, mutta luonnollista muka, se että mun nykynenki sänky oli aviovuoteemme, olin hänen lesbovaimonsa, ja miehensäkin.. Kävimme matkoilla milloin missäkin yhdessä. Testamentin tiesin, hän osti ihan puolta vuotta ennen kuolemaansa uuden auton. Siis vanhansa kävi vaihtamassa, sanoi, että jos haluun myisin omani. No niin mä tein. Olin sen morsian, mies ja kaikkea. Syöpä jota hän vaan väitti, ettei voi olla, mutta oli. Loppuajan hän oli sairaa-lassa. Perintöveron maksoin jäi käteistäkin. Aattelin, miten yliopitolla lössit reagoi. Oimme eläneet kuin lesbopari, tosin ei koskaan pussailtu toisiamme muiden nähden, ei puhuttu kultaseni, jne. Sittemmin oon tietoisesti jutellu mieskollegoitten kanssa. Mutten tänne päästänyt ketään miestä yökylään aina-kaan. Nyt haluun taas kullia. Oikeeta, se oli uskomattoman ihanaa. Niin hän väitti hankkineensa pillerit, ja yllätyin, vähän oli saunassa näkynyt vertakin, syvyyttä oli hänelläkin. Saunassa jatkettiin, mutta pian siirryttiin leveeseen sänkyynsä. Vatsassan joku liikkui, mutta niin hällä teki saadessan orkkujaan liki joka kerta. Tekomunat jäi tarpeettomiksi, Koko yö kiihkeää rakastelua. Aamu tuli ilman herätyksiäkin. Salla imi ja ratsasti kullillani kunnes minäkin laukesin, ja meni haarat levällään kylppäriä kohti.
 Mitä mietit rakas. Eija kuiskasi. Nyt on sulla Salla ja minut.
 Mies ystävä, väkisellä hälläkin joku on. ja tunteita Sallaa kohtaan.
 Joo otetaan selvää.
 Jes.
 Oikeesti, sähän sen päätät, mitä elämäsi haluut.
 Oikeesti, mutta en päästä teitä rakkaani vielä lähteen, mennään kaupungille. Syötiin tukeva aa-
miainen. Kumpikaan ei pannu mitään shotsiensa alle. Nainen kummasakin kainalossani suunnattiin kä-vellen aurajoen rantakadulle. Nappailtiin reitillemme osuneissa kapakoissa olutta ja sidukkaa hissuk-seen.
 Syödäänkö jossakin? Salla esitti. Mä tarjoon.
 Jos pizzat?
 Toi on paras roiskerläppäpaja Turkuses tääl’ puol’ jokke.
 Sinne, saamme kaljat. Sullakin jo sujuu tuo täkäläinen murre.
 Joo. Tarttuuhan sekin iholle. Siellä oli melkonen tungos, vaan yksi pöytäkunta lähti, saatuaan
pienen vinkin, että otateks te lisää. Ja ulkoterasille mekin istuttiin vapatuneeseen pöytään.
 Mitäs herrasväelle. Mulla oli illalla pyykätyt ykkosmainoskamppeeni. Hän toisti saman ruotsiksi.
 Onnistuuko teiltä italialainen kalakukko?
 Jo vain. Siis calsonet on tällä listalla.
 Sitten frutti di made .
 Mullekkin.
 Mäkin kokeilen. Enpä oo hokannu noita, ja saapiko Karhua. Olvia ei kuitenkaa oo.
 On. Kumpaa?
 Olvia.
 Kiitos. Ja tuolla on salattipöytä.
 Kiitos. Ruoka saapui. Hyvää oli. Naapuripöydän lössi vaihtui. Kolme heitäkin, ja neljänneksi
päästivät yhden , kaiketi yksin olleen heidän tuttujaan samaan pöytään.
 Mitäs Salla, oot kaunis kuin morsian? Naapuripöydän tyyppi totesi.
 Niin, ja suako ei muijjat kinnosta vieläkää? Salla kuittaili.
 Vankasti kuten näät, suaki kuolaan nytki. Eikä oo ensimäinen kerta, vai valehtelenko muka?
 Opistolla oot feikannu, ällöä jos noin kuolaa. Minnes sä sen muijjas työnsit? Salla sanoi virnuil-
len.
 Kaiketi löysi mieluisamman. Vittuili, että otappas se Salla, kun sitä niin kuolaat aina. Ja sinä et
mua oo huolinu.
 Opintoni ollu siinä mallissa, että en oo keriinny tai halunnukkaan oikeesti. Ollu muuta, kuin kaveri-
na, ja kun alka heti läähättään, mullatökkii heti. Miettii millanen säkin oot. Kun oma muijja on vieressä ja muita kuolaat. Mutta oot ainut joka et oo ollu sillee tyrkky. Nyt jos sattuisin hyvään tyyppiin pahki, niin ehkä. Mitäs kesääs kuuluu. Sala puheli, pehmennellen lopussa. Tyyppi näytti, että lähtee heti lätkimään.
 Jaa. Lähdekkö kun on seminaari ollu, mun kaveriksi Tanskaan.
 Joo, mutta jos meet Kristisaniaan huoria bongamaan, häippään heti.
 En mee, sä kun oot sielläki se kaunein.
 Kiitti, Älä uneksi silti muusta. En ole mikään epätoivonen vanhapiika.
 En käy kimppuus, opin jo sen, että annat pakit.
 Ja oot rehellinen. Me pohojosen muijjat kuohimma miehen joka pettää meidät.
 Selvä .
 Loiki tänne. Käykö? Kysyin tarjoilijalta.
 Joo.
 Kiitti.
 Entä jos kosin sua?
 Äitiltäs pyydä ekana lupa. Koska meet sen lörtsyjä maiskuttaan.
 Kait Tuupovaarassakin tulee käytyä. Säkin?
 Jutellaan siitä, kun oot selvinny Tanskan kokeestas. Mä en oo lelu jolla leikitään. Kuten muistat!
 Sori se oli tyhmää läppää, mä oon pitäny Salla sua hyvänä ”jätkänä” meekkö Savukoskelle.
 Niin aattelin .
 Oikeesti. Lähdekkö Tuupovaaraan, jos haluut tuun sinne äijjiä kuohiviaki tapaamaan.
 Käymme oikeesti Taskan ekana. Että poikkekko sen jälkeen, ja sovitaan minne mäki tuun muka-
nas. Tässä on mun sisko ja mihensä, lomilla ruottista.
 Terve. ja en sinua kosiskelis huvikseni. Eskoksi esittäytynyt sanoi.
 Mietis, mitä hänen mies sukulaisensa, ja etenki naiset sulle tekee, jos oot luihu. Moni on loikannu
sen takia venäjälle turvapaikkaa anoen. Me pohojalaaset teemmä mitä lupaamma. Sanoin.
 Meilläkin odusseijjamme jatkuu huomenna. Ootte aikuisia, ja meillä peti eri huoneessa. Jos h
luutte, Lähde Esko lössiin. Vyörytetään Turku. Jatkoin.
 Kii veti. Esko sanoi hymyillen.
 Joo tuukki. Kuulit mikä kohtalo sua kohtaa, Nyt kerkiit vielä juokseen pakoon. Salla sanoi.
 Me meidän selekosen kansa ei peräänny koskaa. Tuukko Salla muijakseni?
 Oho. Jouvukki lujille. Mie en vähhään kuule tyyvykkää.
 Kuhan lupailet, Esko pussas nopeasti. Mun kotoväki, enkä minäkään ole mikään fundamentalisti.
Ei lestoa, eikä muutakaan hihhuliuskoo.
 Ei meijjänkää kotosakit tai met. Jos teet ohikkaan. Matti tule ja hakkaa sut.
 Varppina. Lupasin.
 Millanen?
 Ei Esko täälä oikeesti enempää kerrota. Sanoin.
 Ei todellakaan. Minne mennään.
 Se mummo jota hoisin. Hän oli sairas kait vuosia, se oli mun työnä hoitaa se hautaan asti.
 Joo, niin hänki sanoi. Että sä oot ollu tärkeessä roolissa, sen suku ei piitannu vähääkään hänes-
tä.
 Niinpä kait, mutta elämä jatkuu. Sanoin. Sallallaki elämänsä on nyt totaalisesti muuta, kuin olla
saattohoitajana. Minnes, Suomen joutsenelle? Maksetaan.
 Mä, tän kerran Esko tarjoutui. Teillekki.
 Kiitti Me joutsenessa kostetaan.
 Joo, sehän se piti vallata. Kaveri lähti mukaan ja näki, että parilla synkkas.
 Joku sanois teille, että hankkikaa huone, mutta kapuusikin tutkittiin, ja pari katosi välillä tunniks
kin.
 Joo, tuukko käymään? Sallan kuulin kysyvän Eskolta.
 Joo. Se nähtiin miten Salla pyllisti, ja kulli uppos hänen. Muukin vilkuili hetken heitä.
 Meni juuri klihloihin. kuiskattiin.
 Ihanaa, tuus ukkoni.
 Joo. Juotiin kahvit joutsenella.
 Voit tulla jo tosiaanki, meillä on eri huone.
 Jos. Mielelläni..
 Tervetullova. Niin otetiin parista kuvia. Suomen jotsenella oli kultasepänpajan myymälä, ja kihlat
tosianki tuli nimettömiin. Upea päivä päättyi saunoen pareina. Ja he rakasteli liki koko yön.
Aamuaisen jälkeen halitteluita, Tanskan matkan jälkeen kuulemma Esko muutti Sallan kanssa yhteen Sallan osakkeeseen. Auto allemme, ja kohti Orimattilaa. Eijan tädille ja hänen hierottavakseen illalla kun jo saunoimme siellä. Panin kiimasta emäntää rajusti. Miniänsä oli ensin arka. Tajuttin ettei menty saunal-le, ja naiset kerkis tehdä toisilleen sormijutut. Saara-anoppi nuoli Minna-minäänsä ja päinvastoin. Minna järkkäs, että osuin mäkin kahdestaan hänen kanssaan, ja halittiin. Hän otti kullistani kiinni, kellahti seläl-leen lauteille ja sai kovan kullini sisäänsä. Pussattiin kiihkeästi, ja pumppasin piukkaan pilluun parit satsit. Hän katsoi silmiini. Tunsin sen minäkin, kohtunsa taisi kääntyä.
 Toivotaan, tai mä taisin tulla raskaaksi. pitkä halitus, pesut, ja poistuin, Minna jäi pyykkäämään.
Miehensäkin poikkesi, ja läske oli hurjaa, Jätkä pani muijjaansa kunnolla. Näin ne naiset osaa. Ajattelin.
Niin se meni ukkonsa pani iltapäivällä uusiksi, ja sai kuittauksellaan poikansa nimiinsä. Me jatkettiin matkaamme parin päivän jälkeen. Savonmuahan. Mansikkatilalle likellä Kuopioa. Viistoistanen tytär tuli
mökillermme. Eijan kanssa Essi oli saunonut aijjemminkin, ja nyt taas. Pääsin puhkasemaan.
 Saanko Eija oikeesti tulla kanssanne saunaan. Essi kysyi pussasi Eijja suulle, ja hyväili jo alasti
riisunutta Eijaa tisseistä .
 Joo. et sitten kerro.
 Älkää tekään. Mulla on pillerit. Haluun että Matti korkkaa mut. Siitä lauteille, jossa tytöt alkoi ker-toi
miten he raskasti toisiaan, ja että Essin kämppiksenä Eija oli aina ollut, samassa sängyssään, saanut
ihanimmat orkkunsa Eijalta. Nyt hän oli avoinna. kalvosta oli jänteitä likempänä pohjaa. Liekö se ollukki siellä, nyt hän sai mitä oli halunnut, ja mä olin taas veressä , ja saanut tosissaan piukkaa pillua. Essi nukkui kanssamme mökillä. Tytön täti oli biginerissään aamiasella. Hän oli pomoja ja pyysi Eijan töihin varastolle ja myymälän, ja minä kuparinruskeeksi paahtuneen Annin kanssa koppiinsa. Halasin häntä, ja kun sormeni osui vittuunsa kohtaan biginiensä päälle. Hän kuiskasi.
 Ota kunnolla kiinni, niin tein. Riisuttin ja pantiin sohvalla rajusti. Päivä meni siten, kun täys lasti
tuotiin varastolle, joka kierros kahvit tai lounas ja varnuudella panot., Iltapäivällä hän vaihtoi yllättäen mimut, ikäiseensä tyyppiin, mutta selvis miksi, mies pussas Annia pellollakin, ja halitteli kuin vaimoan-sa. Mä sain Essin kaverikseni. Ja rakastelupariksenikin. Poimijat-tytöt vilautteli pilluaan minulle, mutta se lienee ollu härnäämistä pelkästään. Illat olimme etäällä heidän majoituksestaan. Siellä poimija-pojut pääsi paneen. Viikko oli lomaa mennyt mansikallakin, ja otimme suuntaa Ämmänsaaren.
 Äiti, oikeesti. Saanhan mennä heidän kanssa käymään ruottissa, kun he menee sinne lomilta?
 Mitäs sä sitten siellä muka teet, he on päivät töissä?
 Sarin kanssa katomme Pasin lapsia, ja kokkaan ja siivoon.
 Mitäs he sanoo?
 Tervetuloo. Jos Sari tulis eka tänne, ja yhtenä sitten linkalla pohjanmaalle. Tosin voimme meki
pohjoisesta palatessa kurvata. Soittaen asia saatiin sovittua.
 Kyllä me linkalla osataan.
 No sitten tonne.
 Joo. Kelakorttiko?
 Joo, ja lääkkees.
 Joo. Syötyämme nostettiin kytkintä.
 Ihanat likat, kumpikin. Sari oli ollut häissämme. Hän oli käymässä Pasilla kun oli ollut häämme.
 Meirän pitää mennä eka Suomusalmelle rajavartiokomppaniaan. Sanoin.
 Ok. Osoite oli karttaamme merkittynä. GT-karttakirjan olimme löytäneet, suomen koko pinta-alalta
suomeksi. Tuore painos, ja jokanen paikka merkittynä. Lähellä itärajaa oltiin, kylä jossa oli puolet ta-louksista lestoja. Koulukin oli kusessa lestojen sekopäisyyden takia, ei saisi näyttää biologian kuvia, saati telkkua olla koululla. No lestot tehtaili muksuja urakalla, ja koulu ja jopa kyläkauppakin oli pysynyt hengissä. Kävipä kerra päivässä linkkakin talvisin etenki, hakien keskustaan menevät koululaiset ja toi takaisin neljän jälkeen, ja autoton kansa pääsi siten asioilleen. Menimme sisään toimistoon.
 Jaahas reservin Majuri. Ylivääpeli totesi, kun näytin ajokorttini.
 Kerrattu, on ruotsistakin päin oomme käyneet niillä.
Niinpäs näkyy, joo ilman muuta. Ja Savukoskella myöskin. Pannas noin, että koskee koko vyöhykettä. Pääsette kotiselkosillakin marjaan ja kalaan, eikä sillä tarvi uusiksi hankkia näitä.
 Joo. Mitäs nää kummanki pomuskat maksaa?
 Ei mitään, hyvää lomaa.
 Kiitos kummallaki oli varalta passikuvatkin. Voimassa toistaseksi. Paperit lompakkoon ja viemi-
set haettiin kaupalta, Volvollekki pensaa tankki täyteen.
 Serkku ja setä on rajamiehiä Serkku vääpeli, setä kersantti. Siitä ne menee suoraan sinne vakio-
paikkaansa. Kylässä asuu liki kaikki siellä olevat rajamiehet.
 Jep. Mites ne peltotyöt?
 No kun on vapaata. Ja kimpassa talkoina toisilleen.
 Pitää niitä jelppiä.
 Joo. Ruotsin rekkareissa olevan autonki piti merkata sisäpuolelle, että on luvat . Tankki tuli täy-
teen, öljyä oli vähän kulunut, huoltokirjan mukaan Shellin tietty synteettinen kävis . Pissapoika ja muut täyteen. Olis hiekkatietä nelkyt kilsaa vitostieltä itään. Päärajanylityspaikan kumpikin laita oli loikkareit-ten yleisin ylityspaikka. Vartioita siksikin asuiki kylässä kymmenkunta. Osa kokonaanki. Varsinainen majoitus oliki järven takana, Lähellä kylää oli puomi ja vartia.
 Selvä ja paperitkin kunnossa. Yleensähän kyläilemään päästetään, kun on tietoa mihin taloon on
menossa, ja sielläki tulo tiedetään. Tästähän me kuhunki sitte soitellaan, jos ei papereita löydy.
 Joo. Me tiedettiin toi ja haettiin luvat kirkolta tullessamme.
 Hyvä. Kaikki ei tota edes tiedä mistä ne voi hakea, Pihaan päästiin. Vanha isäntä oli työkamp-
peissaan ulkona vastassa, poikaansa ei näkynyt.
 Puomilta soittivat. Poika on rajalla, tulloo kun mä meen.
 Joo.
 Tervetuloo, ja paperit kunnossa.
 Joo. Jos kalakortit teet.
 Hoijjettaspa sehi heti. Kun panimma tuohon seinäänni kyltin ja tuonne tienlaitaan on osanneet
tulla ostammaan kalalupiansa.
 Joo tervettulloa, Iäkäs ukon muijja tuli sanomaan. Jos majoitutte tuonne jo maalatuun, toista vielä
maalaillaan, kun pian tule lomalaisia lissää.
 Sopii.
 Mää tuun tällä, kyllähän ne muuki on auton sinneki saanu ajettua.
 Joo hyvinki, mummo ajeli edellämme traktorin jälkiä mönkiällä, jossa oli henkilöauton peräkärryt
perässään.
 Samalla toimpa vähän saunapuitahi. Rempsee muori oli häissäki kovakuntoisimpia. Paljas perse
tuli esiin, kun hän kumartui ottaaseen hellapuita kärryiltä, tein samoin, ja menin perässään saunaan, jossa hän esitteli vittuaan vieläkin rohkeammin.. Eikä niinkään ruma vittu. Eija seuras tilannetta hymyil-len, tätinsä esitykselle.
 Suotta mun vittuuni katot. Vaikkei ukko oo pitkiin aikoihin ennää halunnu minnuu nussia, häissä
tuo piru kömysi vitulleni, ja hyvvää teki. Halluisikko. Eija oli mennyt uimaan nakuna järveen , ja olimme kahdestaan sisällä.
 Komia vittuhan sulla on, jos vaikka nuolen sua? Selekäkö ukollas reistaa.?
 Sekin, ja muukki vanhan miehen vaivat Pian pääsöö eläkkeelle onneksi. Minnuu ei ou kuule
nuoltukaan, sitte kun viimmeksi. Sen kun paat, äkkiä. Niin helemat selän päälle. Hän oli notkea, Vittu oli hyvinki tarjolla. Kaksi sormea sisään. Ja hän sai montakin orkkua, kun imutin klittaansa. Kulli koveni ja siitä kokonaan sisään.
 Ooooh onpas sulla oikia vanhanaijjan tyvikyrpä. Suusta se tuloo pihalle, siitä lastit sisään. Ja
pyyhin hänen antamansa rättiin ittenikin.
 Täälähän tarkene. Menimme vesiasialle, jossa pesin hänen vittunsa.
 Joo, käväsin tekemässä tulet kun soititta.
 Joo. Eijakin tuli luoksemme.
 Viimeksi me Eijan kanssa saunommeki kahestaan, ja nyt oot päässykki mulukun makkuun.
 Niinpä. Pätimme peseytyä ja käydä uimassa kolomisin.
 Tuu säkin.
 No mikä ettei, ja saako Matti nussia mua tollo orihin kyrvällään.
 Oikeesti, ja varmasti saat. Niinpä tein taas. Muori nuoli Eijan pillua himokkaasti.
 Ajelekko miultahi karvani?
 Jep ja annoin myös lisää kyrpää.
 Tääki hirviä rakkauven sarves. Oot Eijja onnekas nainen. Hanna otti kullini suuhunsa, ja panin
taas Hannaa. Joka nuoli Eijallekin orgut.
 Tää se on täällähi elämän kohokohta, kun akkaväki saa mulukkuva kunnolla, tollasta ei täällä ou
kellää. Että mielusia ootta atimana. Mentiin kun kamat oli autosta purettu, grillikin viriteltynä.
 Joo, voimma me muulloinkin, Eija kuiskasi, ja grillataan välillä.
 Joo suotta kaasua poltatta. Tuolla on koksia iso säkillinen, miehet teki tynnyristä kokositynnyrin,
omiksi tarpeiksi on hiiliä.
 Jep. Talossa ei ollut poika vielä saanut perillisiä, eikä näyttänyt olevan tulollakaan. Miniän keittä-
mä kalakeitto maistui, muikkua ja pikkusiikaa.
 Näemmä, ossoo se Mattihi kallaa syyvä.
 Toki. Näin mä näin vaarin tekevän, kops ja siinä se on.
 Jopas oliki joo, niimpäs lähtöö eikä jää ruoron ruotoo.
 Jep. Muikut menee näinki.
 Totta.
 Onko verkot vesillä. Kysyin.
 Pittää ne viijä.
 Me kävästään viemässä.
 Kuikahan löyvättä makijat paikat.
 Eikö se ole pinnassa, siis siika.
 Säpäs sen sanookki.
 Nähtiin ne pullot, lienee ne pintaan kun laitatta?.
 Joo, sinne vuan, pankaaki noi lakit. Kalaluvat saitta multa jo,
 Maksut.
 Noi on jo maksossa.
 Tossa, saat lääkepullon emännällekki omansa.
 Jo vain kelepoo.
 En kyllä ottas nyt.
 No en tuon rajalta tullessa aamulla.
 Selvä, heinätöitä aloiteltiin.
 Menkäähän mönkiällä.
 Joo. Mutta ei keritty heti. Nuori-emäntä oli menny talon rantasaunalle, ja ukko perään. Ikkunasta
näki, että vaari se pani miniäänsä kunolla takaapäin, loikki sitten pienempään veneeseen nykäsi moot-torin käyntiin, ja menin minäkin saunaan. Helin perse oli vieläkin paljas, ja pyllisti minuun päin, vaikka takuula näki kuka tuli, ja oli kuullut tuloni. Heli pyykkäsi, pyllisti enemmän ja levitti jalkojaan hyräillen. Vilkasi minua, ja isoa kulliani jonka kerkisin vapauttamaan farkkushortsestani.
 Hys, mikä on näkösällä, jos haluut panna. Ukko perkele taas yllätti, luulin, että sinä sieltä tuut.
Niin tein samoin, pillu oli pestynä ukon jäljiltä. Nyt hän kiepahti selälleen lauteille, ja sai rajusti, kun nuo-lin ihanaa pilluaan.
 Pane vaan, me oomme yrittäneet perillistä, jos siulla ois oikiat aineet, kuin ei ukkokaa saa mua
tiineeksi. Tähtäsin, ja piukee pillunsa otti halukkaana kyrpääni koko mitaltaan sisäänsä. Pussasimme hellästi. Hän nussi rajusti altapäin. Ja satsini lähti. Vaikka olin Muoriakin nussinut, monet satsit häneen-ki tyhjentäen, yllätys. Kohtu kääntyi, pusatiin. Hän otti puhtaat housut likaisiaan hän oli pyykkäämässä.
 Hys rakas Matti. Oot super-ihana. Kiitos otetan uusiksi? Pussattiin ja halittiin.
 Joo. Pesut hoisi hän hellästi. Eija oli odottamassa ulkona.
 Kuten varotin rakas, nää haluu sannoo sulle, miten palio tykkäävät meistä, kun et ikinä kerro. Eija
kuiskasi tuli syliini, Rakasteltiin saunan seinustalla penkillä, jossa Eija oli odottanut minua. Tällänen vaimo, on enemmän mitä kukaan voi toivoo, Tunsin ja pantiin silläkin pitkään. Sori lukija, mutta oon kokenut ton tunteen.
 Joo en. Luottamusta ei saa heiltä takasi koskaan, jos sen menettää.
 Juuri niin. Pane häntä vastakin.
 Koitetaan saada Heli kanssamme kolmanneksi.
 Joo. Isompi vene, ja pyydykset siihen, sääskiohfit iholle.Ja alettin vetää liki rannasta uistimia
veneellä. Eikä turhia, tosi iso tammukkaki otti kiukkuisesti. Ja haukikin oli nälissään. Verkkoankkurilla tutkien löytyi saaren läheltä särkkä.
 Tähän pää, ja koita soutaa tonne hissukseen, ja mutkalle, että memme sitte tonne myötätuulessa.
 Joo. Kun kaikki kymmenen verkkoa oli vedessä ja toinen pääkin matalammass. ankkuroituna.
alettiin nostaa, ja laittaa pulloja jokka piti verkon liki pintaa. Siika oli likellä, niitä meni heti verkkoon, kun se saatiin nostetuksi. Koettiin se heti, ja saviin päätyi sätkimään jo mukava saalis muitten joukoon. Verkko jäi parikyt senttisten narujen ansiosta riittävän syvään, että saattoi soutaa yli.
 Kierretään hetki, tästäkin voi veneellä mennä yli vaan ei moottorilla, tai uistella,
 Ton nyt näkee kaukaa jo, ettei toheloinkaa venneellään vahingosa aja. Eija totes, ja pullot
poukki kokoajan. Sie Rakas ossoot näkemä kalastella. Oot Mielusa vävy meillähi.
 Se jää nähtäväksi.
 Joo. Hitsi miun pitää pukia housuni. Eija oli perse paljaana. Tuo tulloo pahki. Meitä lähestyi varti-
on orannilla merkattu rajavartioitten isohko moottorivene.
 Kallaakos sitä tuloo, näköjään hyvinni.
 Sitä ollan yrittämässä. Kelepaako herroille jänkhäkoira?
 Toki, siitä meni toiseksi isoin viiskiloinen vartioitten veneeseen.
 Kiitti, nyt mie tunnen, Veikon vermeis ja lakitki.
 Ja tässä paperit. Jokka annettiin.
 Niin on tammukkaaki jo kyytissä. Kunnossahan nämät on. Kirreitä siimoja.
 Jep. Ottaa uistimeenkin.
 Pittääpäs meijjänni koittoo. Ja tollasella, Hitsi.
 Tossa jos ei ollu mukana.
 Kiitti oot outo kalamies.
 No täältä nää opit on kopioitu.
 Niin vissiinni. Kittäitäsin. Mutta mennee kalaonnet. Moi! Hyvvä kesälommoo. Vene jatkoi katis-
koita kokevien suuntaan.
 Ne tutkii mitä noi luulee tekevänsä. Noi lestot on pahimmat kalavarkaat, kun ei oo itellä pyydyk-siä
järvessä, silti käyvät tyhjäämässä, muitten pyydyksiä.
 Sellasta uskontokuntaa, varastelu ei ookkaa syntiä.
 Joo taas mun uistimeeni iski iso taimen.
 Millä iliveellä noi noitahi ottaa? Kuultiin toisesta veneestä Tupakaa palaan ja moottori taas käyn-
tiin.
 Meillä tän järven jumalistoon sopuisat välit, meillä on haltijat puolellamme, me kun ei varastella
toiselta köyhältä leipee suusta. Eijja tokasi. Myö saatama jopa omistamma antaa tosi tarpeessa oleville . Vaan varkaille tarjoomma nyrkkiä.
 Rukkoilisitta.
 Niinpä, me on tovettu, että kallaa saapi ne, jokka viihtii itekki tuuva järveen omattii pyyvykset.
Muuten ei kalaa tuu, vaikka miten rukkoilisitta. Paitti noin. Toi on Veikon merkki annas olla.
 Joo. Viereen ja katotaas muutkin mitä tyhjäsitte. Viemmä kalat oikeille omistajille, ja teille tulee
käytäväksi tuolla. Ja sääntö on tyly. Kalastuskunnassa te ite halusitte, että varkaat menettää kalastus-oikeuven koko kesäksi. Eipä auttane rukkoilut. Tunnetteko herra majurin?
 Ei oo tuttuja, lakissani oli jämä.
 Met tunnemma. Nimet tiedämmä noin.
 Antasitta tän kerran ees.
 Ei mitään mahdollisuuksia, vaikka näitte meidät, jatkoitte varasteluja, ja jäitte itte teosta kiinni.
 Noin. Siinä hauki kullekin. Me ei olla jumalattomia, eikä rosvoja. Lastenne vuoksi näin. Laki on
kaikille sama, on lestadiolainen, tai joku muuki., noin paan puumerkin kun tutkitte. Sanoin.
 Joo. Ja viimme kesäkin kävi näin. Ettekö pöntöt tajunnu, että keväällä olisitte saamu tuoda omat
pyydykset. Mutta ei. Vankilaan joudutte jos näämme jälleen kokemassa pyydyksiä.
 Ei ou pakko ottoo? Eija sanoi.
 Kiitos. Miulle kelepoo. Koettiin siikaverkkomme pariin otteesen.
 Kirjallinen varoitus, ja sakot saaliin kokoon suhteutettuna. Jatkuu, sitten tulee nimismies, nääkin
menee sillee, niin monta kertaa jo kärynny.
 Anna Nimismiehelle jo nyt, ei noi pidä lupauksiaan, sanktiot sieltäki saavat.
 Selvä herra majuri.
 Selvä. Meilä olis seurat.
 Jaa, jossa muka saatte varastelusynniki anteeksi, älkää olko lapsellisia, rikoksista ette te ite it-
teenne voi vapaaksi lupailla. Siihen ei saarnamiehen jämät piisaa, vaikka se sellasesta teitä laskuttaaki, ja katoo rahoinenne mesrsullas kiitellen, että onneksi vieläki on umpi pöljiä, joita voi kusettaa.
 Tuo on jumalattomien puhheita .
 Jesuiittojen puheita me on jo kuultu, asiat etenee virallista tietä. Häipykää.
 Joo. mekin lähdettiin. Kalat perattiin.
 Ei huono saalis.
 Höh näin julmettu, että pakko pakastaakki osaa . Siijat ainahi.
 Joo. ne roistot tais pelästyä Mattia tosissaan.
 Vituttaa, mutta minkäs teet, ollaan sitä mitä ollaan.
 Hyvä. Saunan nyt. Jounikin oli tullut autollaan.
 Siinä ne on.
 Jo pojat sano kiikaroivansa, ketkä niillä käy varkaissa. Ottaa saliin heti niiltä, jos on muita kuin
meiltä.
 Hyvä proviisiopalkka.
 Jep.
 Joo, lesto rosvot oli heti liikkellä, että ne alakaa kokeen juuri laskemiamme verkkoja.
 Ne on entistäki röyhkeämpiä.
 Napurille tasi tulla kalanperkoota.
 Joo. Niin mentiin saliinemme.mönkiällä rannasta.
 Onko teillä pakastinta.
 On ja otetaan nyt siikoja minkä pyyvykseen mennööhi. Antoohihan se hyvin.
 Joo.
 Taas herra majuri. Panikko lakkiis jämän.
 Olihan mulla jo.
 Jaa, kyllä ne rantaan meni makee kalapaikka.
 Mattini tuntee siijan mertkut. Otti uistimeenki.
 Jaa sekö oranssi?
 No ja sinistä muikun näkönen.
 Jep. Ossatko Matti ajjaa rattoria?
 Jep, mistäs kaadamme, kukas se tuolta tulee?
 Kattotas.
 Tuo on kaikista köyhin kalarosvon muijja, Taaski tiineenä. Kymmenen ennestään, eikä kaksosia
yhtää. Eija kertoi.
 Päivää. Jumalan rauhoo.
 Päiviä.
 Ukko tuli järveltä, eikä ollu saanu kalan kalloo. Kauaa hän ei viipynyt, Sai pari haukea ja muksut
pääsis töihin. En ottanut muuten kantaa, kuin muistutin, että käräjät on varmuudella edessä.
 Mennään kattoon ne pellot, kun on syöty. Töllö luppailiki poutoo, saatas Heinosen paalajalla kaik-
ki pakettiin. Ja on nyt niitä heinämiehiäki lissää.
 Jep, niin massikka lähti ja liki kaikki Helinkin kotomökin heinikot tuli niitetyksi kumoon. Navetta oli
mullinavettana, uusi isompi olis kait pääasiallisena lypsykarjalle. Jokka laidunti yölläkin ulkona, Mullit olivat omassa aitauksessaan. Korkea verkkoaita, kaiketi pitäisi sudetkin loitolla.
 Lopusta tuorerehhuu. Isäntä sanoi, haettuaan mulleille tuoretta juuri niitettyä heinää.
 Joo. Siinä tuli mun työsarka pöhiskellä kolmesti ainakin, kunnes heinät olis taatusti kuivia paa-lat-
taviksi.
 Suolaa, saakko sen paalaajalla?
 Joo Haverisen lesto lapsia oli ajamassa. Kuten aina pellolle laitetaan kehnoimmat kamppeet.
Kun on monen ikästä, että jos jää pieneksi isolla siskolla, seuraava perii kaikki. Nyt kutaleet oli karseen näkösiä. Kuin useasta korjaillen saatu kokoon jonkinlaiset minipituiset hameet, ja tissiliivejä ei tieten-kään arkena. Alkkarit olivat sama laatua, että pillut näkyi paljaina, housut kun oli haarasta hajalla. Her-rasmieshän ei jää tiiraamaan pikkutyttöjen pilluja. Vaan sain huomata 17 ja 16 vuotiaiden tyttöjen tahal-lan pyllistelevän mulle päin, kun veljensä oli toisessa lössissä. He tuli omalla majurillaan. Kärrymme kesti isot kuormat, mutta niin toisillakin kesti kuorman teot, ja purkukin pitkään.. Kuorma piti purkaak-kin. Tytöt oli kuin askelmille, joille nostelin lavaltakin päin. Ja he pinosi paalit komeisin pinoihin. Aina kattoon saakka. Näin alempaa miten pillut oli limasina, kuin kiimasella morsiamella.
 Miltä se tuntuu olla aviossa. Esteri kysyi. Tytöistä vanhempi.
 Ihanalta, jos ette kerro kotona, kerron.
 Ei. He oli eteviä kuormantekijöinä. Nyt Martan pillu oli liki naamani korkeudella, ja likellä limasena.
 No onko teitä kukaan nuollu,. siis pillujanne. Kumpikin meni punaseksi naammaltaan.
 Sehän on hirveetä syntiä.
 Paitti jos keskenämme, ei me olla niin umpiluita, Kuhan päästäs kotoo. Ollaan me toistemma
pilluja nuoltukin, ja klittoja imetty. Että sellasia uskovia me oomma. Saat sä nuolla. Mä ainakin haluisin jotta nussit mua. Esteri sanoi pyllistäen entistäki rivommin.
 Et sitte kerro, onko sulla kumia? Saarnamiehelle mä sanoin, että jos ei niin että isä näkee niin
käyttäsi kortonkia, ettei meki tuu sille tiineeksi. Martta sanoi kuiskaten.
 Ja se on käyttänykki. Muka rukkoillaan, mutta lähinnä se nussii meitä takkaapäin, kun oomma
perse pystyssä. Ja se tojistaapi, että kilttejä on oltu, ei ou likat harjottanu seksiä. Niinku se ei muka olis, kun ite nussii kaikkia. Niin kortsu päälle ja panin kunnolla kumpaakin. He oli muka rukkoiluasen-nossa, eikä mitään kalvoja. Eijaki oli piukempi. Kumpaakin oli pantu taatusti jo vuosia. Kuulemma al-kuun isänsä tutki sormillaan ja sitten Saarnamieski halus tojistaa. Ja alako nussia heti ensi kerralla.
 Me ei kellekkää lestolle ala vauvva-konneeksi. Ja akkojahi ne sonnit pannee, kuin olis itestään
seleviö, että pittää niillehi antaa. Ei me ees uskota, onko ukko ees oikia isämmä. Esteri totesi.
 Hys, minkä isä tekkee, ne käskee ketkä pitää tuuva rukkoilemmaan sen kansa. Ainaki nelijä vuot-
ta se on minnuuhi nussinu, ja teki pirun kippeetä ensi kerralla. Ei sillä tullu sissääni. Onneksi vaan ruiski perseelleni. Joka kuormalla kerittiin, sen jälkeen nussiakkin. Mutten mitään patenttiratkasua keksinyt heidän helvettiinsä. Muka-uskovaa tarjosin.
 Joo. kortsut piilotimme, ja he taisi niksit, kun muita oli, perseet pysyi piilossa., Tytöt saunoi nais-
ten kanssa poika miesten. Eija kertoi, että kumpikin halus nuolla häntä. Ja hän niitä. Eikä kalavoista tietookaan. Saarnamies, isänsä oli vaan valmistellu ja tehnyt sormineen orkkujaki. Liisaa se kuulemma pani, sen jälkeen kun se tuli raskaaksi.
 No joko sun morsian valakattu sulle? Jouni kysyi.
 Olis, pittääpi vielä käyvvä sellasessa rippivalamennuksessa. Se on naapurikyläsä.
 Ja sekos Saarako sitä vielä pitää.
 Niin. Eikä saa kertua, kun yllensä omma kahestaan ja rukkoillaan ensinnä.
 Joo, olin minäkin. Jouni osas valehtelun.
 Jaa olit?
 Joo. Immeekös se nykyäänki mulukkuas?
 Joo, jos ei menottele seisoo kunnolla, se ei saa perillisiä, ja opettaa tärkeet asiat.
 Hyvähän se oli nussimaan, pesis vaan vittunsa paremmin välillä. Jouni totesi.
 Joo. Kyllä mie tiijän. Saarnamiehelle Liisa on tiineenä, mutta höntille kelepaa, kuhan saa sehi
akan. Sääliksi kumpaahi käypi.
 Mites .
 Meen armeijjaan, kaiketi pitää mun alakaa isännäksi, enkä mä jatka kalojen varasteluu, ja sehi
tytär. Tuskin piikanen, mutta minkäs teet.
 Niinki se kyllä on. Sietäs kärräytää sellaset sonnit. Älä puhu kellekkään mittää jotta kerroit. Kyllä
ne on tiijetty muutenni. katotaan mitä voimma työjuttuja tehdä yhdessä.
 Joo kiitos. Kaasugrilli hommin ja lössi teki muillekin. Minä ja Eija ei muualle menty talkoisiin. Poi-
ka sai yhteisen palakan ja tytöt kassiinsa tuoreita haukia, niitäkin oli katiskoisa ja ottipa hauki uisti-meenkin. Samoin ahvenia melkoisesti. Muikut ja siijat ja tammukat syötiin ite tai pakastettiin.
 Kumpa saatas teillehi kalloo.Viimmesenä iltana ulkona Jouni tuli puheilleni.
 Voisikko sinä panna muijjaa, jos saatas se kantavaksi. No siitä kolmistaan rantasaunaan, ja minä
hommiin. Kertomatta että lienee jo hoidettu.
 Kun käyttä, voitte te Helin kanssa ottaa uusiksi, jos nyt kerta on jo ne myöhäsä, niin saataspa
toinennii. Miun tuo lienee.
 Kenes muun sitte. Ja muuttii. Heli sanoi hymyillen.
 Selvä. Kun käyttä ruotsissa.
 Iliman muuta Heli ja Sinä palijaalla. Jospa sihte kun määkin. Me kiiteltiin ja Volvo liikkeelle.
 Käykäähän meilä. Pyydeltiin kun olimme lähdössä.
 Mehän käyvvän kahtomasa millasen kartanon menittä ja ostitta. Kuusamossa shellillä syötiin
poronkäristykset .
 Posiolla käymmä kun palaamme. Pasi soitteli.
 Poikertkaa Savulla.
 Joo. Sari lupas lähteä, siis tosissaan ruottiin.
 Sille miten?
 Tulee meille lapsenlikaksi ja sitten opiskeleekin.
 Selvä. Ostimme jonku ustimen. Sanoin. Kuusamo-uidstimilla tehtiin isot kaupat. Tilattuja liki kaik-
ki. Pasin linkkaan ne tungrettasiin.
 Jasso muistit.
 Joo käykää marttinilla, jos saatte puukot halavalla.
 Joo. Ajeltiin Eijan syntymäkotiin, jossa näki heti, että tunnelmat oli melko koleat.
 Loma puolessa, ja nyt vasta kerkiitte.,
 No on käytyki liki kasikis muis, palatessa lopuissa. On niinku tässä teitille sillee tulijaisinamme.
 Hyvä, Salla soitti, ja mennee Tanskaan. Mitä hiivattia se sinne. Isäntä oli äreänä ison veljen etu-
oikeudella, isänsä oli jo kuollu.
 No hyvä kun nyt kerkisiä, kuulimma, että heinätöissä ootte ollu.
 Ja mansikalla. Pasinki lössi lupas poiketa täällä. Kuhan muistaa hankkia ne paperit.
 Joo, ne soittelikin, ja kerroin.
 No mikä ettei. Pamnan heinikot nurin. Jouni totes happamasti.
 Mikäs se sulla, eikö poijalla ota mulukku etteen. Eija letkautti.
 Liikaahi on tojinu Marjo totesi. Mutta mitä siitä puhumaan, mitä oot mieltä mökkijutusta?
 Jos yhden.
 Hyvä. mitä Pasi?
 Niillä on Liperissä, juuri kertoi. Mutta kysy kun tulevat. Sanoin.
 No sitte. Mun täytyy mennä tästä ryssiä ettiin, Meetekö mökkiin?
 Ja järvelleppä tietenki. Ja toi pullo.
 Jää kottiin.
 Joo. Työnilua, mikkäs pellot niitän?
 Jaa sekö muka tekkeytyy kaatammaan ne. Mäpäs näätän.
 Joo.
 No mikkö kaatuu,
 Noi kolome sarkaa, jos ees seivästämmä
 Selevä .
 Paljonko se talohi maksoi?
 Olihan sillä hintaa, otimma lainaa.
 Silleen.
 Vähemmän kuukauteen tartee löytyä käteistä, mitä meiltä meni vuokraan, ja Pasin sakki tulee
vuokralle yläkertaan. Verokarhulle kelepaa vähennyksiin lainan korot. Mieluummin maksamma taloa kun sen me joskus myimmekin.
 No sitte.
 Mikäs mättää? Häissä oli toinen nuotti.
 Saateri, oma tyhymyyteni, muuatta muijjaa menin ja polokasin. No ei se tiineksi tullu, mutta tiertty
Marjo sai heti tietää.
 Mites se niin heti juoruili?
 Ei se itte, Sen sisko näki. No viinaakin oli ja , Ja ite mä oon huoritellu Marjoo. Aiheetta. Marjo tuli
siihen.
 Minnuu oot huoritellu saatanan sonni työkses. Marjo kuittaili,
 Että erootte.
 Niin. en tiedä saateri. Velekaakin, kun pantiin tupa kuntoon, ja maksettiin muille siskonosiakin
ulos. Mokitkään ei iliman tullu.
 Meehän siitä ryssiä paimentamaan. Läksin pellolle. Naapurimökki oli tyhjillään. Menin kurkki-
maan, asuttavassa kunnossa seki talo oli. Marjo kuikki sisältä minua.
 Ootko sä täällä käyny, tää oli mun kammari. Tää on niin kylymä talavella, ettei tätä muutenkaa
kannattanu kunnostella. Yksi rajamies kysyi, pitäs lohkasta tontti.
 Myikää ihmessä. Kyllä tän lisäeristäen lämpimäksi saa.
 Joo, mä en tiedä enää, mitä olis viisasta teherä, nussi Matti mua. Oikeesti. Eijaki yllytti. Vanha
päästävedettävä sänky kesti molempien painon. Nuolin Marjoa, pantiin rajusti moneen kertaan. hänki piteli mahaansa, kohtu liikkui.. Marjo kertoi totuuden.
 Mulla ei oo mitään, no siskolle voin kait mennä.
 Niin totuus lienee, että ette saa lainaa lisää, jos joku ottaa velaat, kumpikin jää nuoleen näppe-
jään. Jos me Eijan kanssa ne otettaskin, ja tänne jäis anoppi, sinä tai Jouni. Jounin pitäs maksaa sulle elatusmaksuja, jos nyt sattuisit olen raskaana, sillekki siitäkin.
 Kerranko joku käy vierais. Vaan mua on syytelly, vaikka itte huoris juoksenu.
 Mä puhun sen kanssa, jos mietit jatkaa sen muijjana.
 Saat panna mua aina, vaikka jäänki, kostan saaterissa. Niin teimme. Heinät sain nurin tunnelma
oli tiukka, kalaa tuli. Anoppi antoi saunalla.
 Mä haluisin hieroa sun selkääs Matti, ja siitä lämmitettyyn saunaan. Vaatteet hän hetti päältäni
Pesi vittunsa ja nuolin häntä kunnolla. Nussimme puhumatta mitään.
 Oot sä hyvä panomies Matti. Minnuu ainaki saat panna. Jouni tuli töistään.
 No mitäs jos te erootte? Kysyin..
 Niin se ei ratkase mitään, Jouni sanoi hiljaa.
 Jos koitat pyytää anteeksi . Niin tapahtui,
 Kuules Jouni, sä mua olet nimitellu piisalle huoraksi, jos kerranki kuulen sen, mie lähen ja paan
eron vetämmään, menkööt tää vaikka vasaran alle.
 Joo, oon ollu tyhmä . Jouni tosiaanki itki.
 Saat sie anteeksi, mutta en hyväky huoritteluja, kun niihin ei ole aihetta ollu. Halluisin lapsen,
yritettään tosisaan.
 Niin myös teemmä, niin ne teki heti. Mä varmistin ja tärppäshän se, Tunnelma muuttui heti kii-
maseksi jopa.
 Pane Matti säkin Marjoo, jos sais kostoilla hyvityksen. Jouni kuiskas kun koimme yhtenä verk-ko-
ja.
 Hys nyt, et keikuta venetäs yhtään, jos kerta hän on raskana tehdään me heinätyöt. Mutta niiinpä
anoppi ja Marjo halus kylyvettää meidät Eijan kanssa. Ja siellä sain nussia minkä halusin kumpaakin, ja myös Eijaa.
 Ja hys.
 Kiitos, muille en mie anna kuin siulle Matti ja Jounille. Marjo kuiskasi.
 Enkä minä kuin siulle.Anoppi lupas. Pasin sakki tuli, he osti toisen mökeistä, ja maanmittaria
tarvittiin. Lähdettin toisenlaisissa tunnelmissa. Salla ja Esko saapui, me ei oltu vihjastu. Salla oli kih-loissa, piteli mahansa ja hymyili. Kuiskasi sitten, että se on mulle. Ei hän ollu mitään pillereitä syönyt, Esko sen omi. Eikä kerrota sille.
 Esko oikeesti kiitos, mentiin. Posio ja siitä mun kotokulmille jossa Sari ja Essi ootteli, Tarina on
fiktiota. Uutiset kertoi Lestojymyuutiset. Ehkä juurikin siellä se paha paimen oli pannut lampaitaan. Ras-kaaksikin.
 
 
 Kerro mielipiteesi tästä tarinasta tai ota kirjoittajaan yhteyttä!
Muista kirjoittaa sähköpostiosoitteesi jos haluat saada kirjoittajalta vastauksen.
 
Nimimerkkisi:  
E-mail:  
Palautteesi:  
  Automaattivastausten ehkäisemiseksi kirjoita alle oikealla olevat kolme numeroa (esim. 123).
 
Lähetä oma tarinasi!  <<< takaisin
 
Copyright © Herkku.net 2003 - Palaute