Herkku-puhelin
Hammaslääkäri oli juhannuksena
Melkein maisteri

Kerronpa ajankuluksi, sateisen illan ratoksi yhden tapauksen, joka sattui minulle pari kesää sitten. En ollut moneen vuoteen käynyt vanhempieni mökillä, en yhtä aikaa kumminkaan. Sukuakin sinne tuppasi lappamaan. Kun poika tulee murrosikään, semmoiset asiat ei kiinnosta. Kaverit olivat kaupungissa. Nyt mökki kuitenkin tuntui sopivalta paikalta selvittää muuan keväältä rästiin jäänyt seminaarityö. Olin ollut vuoden opiskelemassa ja saanut pikkuisen juonen päästä kiinni. Niinpä halusin aloittaa syksyn puhtaalta pöydältä. Syksyyn kesä oli painumassa, mökkikausi lopuillaan.

Vanhempani olivat lomansa pitäneet, joten sain rauhassa levitellä mökkiin paperini. Ajattelin pyöräillä ja lenkkeillä ympäristössä, pohtia seminaarityöni ongelmia ja vähän nauttia kypsästä kesästäkin.

Niemen toisella puolella oli toinen mökki. Sen omisti puolituttu perhe, mutta heitäkään en ollut nähnyt moneen vuoteen. Ylioppilasjuhlissani he olivat pikipäin pistäytyneet. Nyt tapasin heidät kirkonkylällä, kaupan edessä, rouvan ja herran. He olivat kaksistaan mökillään ja hetken juteltuamme he kutsuivat minut iltapäiväkahville.

Minä menin. Naapurien mökki oli ilta-auringon puolella, ja hieman minua heti häikäisi. Rouvalla oli yllään väljä teepaita vai lyhyt mekkoko se oli. Siinä oli kapeat, venyneet olkaimet. Paita oli muutenkin kulahtanut, elämää nähnyt, niin että rouvan povenmuodostus hyvin paljastui. Jos vain olisi kehdannut katsoa.

Rouva oli hammashoitaja, hyvän matkaa yli neljänkymmenen varmaan, vaikka ihan tarkkaan en senikäisen naisen ikää osaa arvioida. Hyvänä mainoksena ammatilleen hänellä oli kauniit, valkoiset hampaat, joita hän mielellään näytteli. Herra muistutti räjähtänyttä amerikkalaisen jalkapallon pelaajaa. Makkaraa oli hieman kertynyt vatsalle, ja tavan takaa hän hieraisi kaljuksi ajeltua päälakeaan, joka kiilsi auringossa. Hänellä oli jonkinlainen asema sukuyhtiössä, mutta huhuttiin hänen hukanneen omaisuuttaan jossain pörssikaupassa.

Hieman siinä kerrattiin minunkin elämänhistoriaani. “Melkein maisteri“, rouva ihasteli, kun pikkuisen lavensin saavutuksiani yliopistolla. Naapurit muistelivat, kuinka olivat käyneet vanhempieni mökillä saunomassa, minun vanhempani puolestaan heidän saunassaan. Olinhan minäkin ollut mukana ihan pikkupoikana. Rouva sanoi muistavansa.

Siitä herralle tuli mieleen, että heillä olisi tarkoitus lämmittää sauna illaksi. Minäkin voisin tulla, herra ehdotti ja hieraisi päälakeaan. Sehän olisi järkevää puun ja veden kulutusta.

Mikäs siinä, sanoin. Vilkaisin samalla vaistomaisesti rouvaan, joka hymyili takaisin. Hänellä oli ruskettuneet käsivarret ja ruskettuneet reidet, jotka teepaita paljasti miltei ylös asti. Aprikoin tulisiko rouva mukaan. Muistin takavuosina tirkistelleeni, kun hän meni alasti uimaan. Sen verran miestä minussa silloin jo oli, kymmenen-kaksitoistavuotiaana.

Juteltiin niitä näitä, enimmäkseen kesästä, kuinka syksyn merkit jo näkyivät lehtien vihreydessä. Oli pilvipoutainen sää, ja aurinko puikahti näkyviin. Mukavasti se vielä lämmittää, rouva sanoi. Hän kertoi olevansa auringonpalvoja, rakastavansa valokylpyjä. Että haittaako, jos hän riisuu tämän ikikulun kauhtanansa.

Ei haittaa, minä sanoin, ja rouva riisui. Kyllähän minulla silmät pomppasivat, kun rouvan pehmeät, ruskettuneet ryntäät keinahtivat vapaiksi. Nännipihat oli laajat ja tummat.

Rouva katsoi minuun ja hymyili aseistariisuvasti. Kun kerran luonnossa ollaan, hän sanoi, niin ollaan vapaasti.

Niin, minä sanoin, vaikka pala oli kurkussa. Se nousi siitäkin, että rouvalla ei ollut mekkonsa alla mitään. Näin vilahduksen karvoituksesta, kun rouva kääntyi sivuttain aurinkoon päin. Profiilista panin merkille, että rouvalla oli tomera vatsa, semmoinen ylöspäin pysty.

Istuttiin hetki hiljaa, rouva silmät kiinni, kasvot aurinkoon päin. Minä olin varmaan aika punainen. Herra sytytteli suoravartista piippuaan. Voitaisiin kai mekin riisua, hän ehdotti ja mulkaisi minuun sinisen savupilven takaa. Jos kerran saunaankin mennään, hän jatkoi.

Niin, minä sanoin, vaikken tiennytkään mitä ajatella. Herra nousi ja riisui rispaantuneet shortsinsa. Hänkin oli yltyleensä ruskettunut, reidet olivat karvaiset, huomasin. Hän pistääkin saman tien tulet saunan uuniin, herra sanoi ja laskeutui saunalle. Minä sanon herra, sillä hän oli minua parikymmentä vuotta vanhempi. Olin aina pitänyt häntä arvokkaana, arvonsa tuntevana herrasmiehenä.

Pitäisikö minun riisua, ajattelin, mutta oikein ei käsi totellut. Mielellään ja heti minä olisin sen tehnyt, mutta pikkuisen hirvitti. Ei ollut paikkaa, mihin pääsisi piiloon.

Minäpä haen lisää kahvia, rouva sanoi, nousi ja keinahteli sisään. Minä katsoin perään, sananmukaisesti.

Yksin jäätyäni suoriuduin eroon paidastani ja housuistani. Jotenkin alastomalta tuntui olo, ja ilkosillani minä olinkin. Vilkaisin varmuuden vuoksi jalkoväliini, mutta mitään hälyttävää ei ollut havaittavissa.

Rouvakin vilkaisi minuun hyväksyvästi kahvia kaataessaan. Heitä ei tarvitse jännittää, hän sanoin ja istuutui. Että ihan tavallisia ihmisiä he ovat, samanlaisia kuin muutkin.

Niin, minä sanoin. Kai minusta näki, että jännitin. Yritin rentoutua. Rouva katsoi minua silmiin ja minä katsoin takaisin. Oli hän kieltämättä vanhentunut sitten lapsuuteni. Ohuita ryppyjä oli kaulassa ja silmien ympärillä, mutta se oli minusta vain viehättävää. Rinta oli kuparinruskea, ja niin olivat tissitkin. Ne oli avoimesti näkyvissä, ja kyllä minä niitä katsoinkin. Tussukka oli siellä alempana, mutta sen ajatuksen torjuin. Herra nousi saunalta piippuineen, pullea kalu heilahdellen ja istuutui seuraamme. Lusikat vain kilisivät kahvikupin reunaa vasten.

Mukava kun tulit, rouva sanoi. He ovat olleet täällä viikon, kuunnelleet lintujen siritystä ja oravien kiipeilyä puissa.

Oravan kiipeilystä tuli mieleen, että elimeni hankasi reittä vasten. Olin huomaamattani paisunut ja hankaus aiheutti lisää tuntemuksia. Syrjäsilmällä näin, että herrallakin oli aika paksu kalun murikka. Esinahka oli rullalla terskan juuressa. Ne havainnot vähän kiusasivat, ja sekin, että semmoisia havaintoja tein. Pöytäkin oli kevyt, ohutjalkainen, pöytäliina kapoinen eikä peittänyt puolin eikä toisin. Oltiin kuin näyttämöllä.

Jotakin siinä puhuttiin, en muista mitä, ja herra kopisti piippunsa tyhjäksi, puhalteli röörit selväksi. Rouva sanoi, että hän muistaa minut hyvin vuosien takaa, mutta että olen kovasti miehistynyt. Täytyy, olla kovasti fiksu, hän jatkoi, kun pääsee heti yliopistoon jatkamaan. Myönsin karsinnan olevan kireä, mutta ahkeruudella pärjää, kun vaan keskittyy.

Minä olin keskittynyt lähinnä katselemaan järvelle, ajattelemaan syksyn tuloa. Se alasti oleminen ulkona, vieraassa paikassa ja vieraiden, samalla tuttujen ihmisten parissa oli alkanut vaikuttaa ja tajusin olevani pulassa. Semmoistahan sattuu. Yritin koukistaa jalkaa toisen eteen, jotenkin peitellä, mutta se taisi herättää vain huomiota.

Kuule, herra sanoi ja kumartui lähemmäksi. Naisten läsnäolo aiheuttaa meissä usein tuommoista.

Niin, minä sanoin ja punastuin. Noloahan se oli. Rouva oli vilkaissut huvittuneena ja hymyillyt. Eihän siinä mitään pahaa, hän sanoi. On viehättävää, jos tällainen vanha rouva vielä herättää uteliaisuutta, hän jatkoi.

Rouvan silmät tuikkivat, mutta ihan suoraan hän ei minuun katsonut. Myös herran silmät oli suunnattu toisaalle. Onneksi, sillä olin menettämässä kaiken kontrollin. Jäseneni vaappui puolijäykkänä ilmassa kuin miettien laskeutuisiko aloilleen vai kohoaisiko vielä korkeammalle.

Kuule, herra sanoi, kun olimme olleet taas tovin hiljaa. Mehän olemme sen aiheuttaneet ja tavallaan vastuussa.

Ei se mitään, sanoin jotakin sanoakseni. Olin täysin keinoton ja osaamaton, vaikka melkein maisteri olinkin, paikoilleni jähmettynyt. Mies piti taas tauon, katsoi vaimoonsa. Tämä katsoi takaisin.

“Hammaslääkäri oli täällä juhannuksena“, herra sanoi minuun päin kääntyen. Rekisteröin rouvan vaimean naurahduksen.

“Olimme näin silloinkin“, mies jatkoi. Muistan vieläkin ne sanat, ja kuinka hän madalsi ääntään. “Annoin hänen nussia.“

Se putosi kuin pommi. Minä tiesin kyseisen hammaslääkärin, tosin vain nimeltä. Pikkukaupungin hammaslääkärit tiedettiin. Herra katsoi minua silmiin, minä katsoin jähmettyneenä takaisin. Herra nojasi tuolinsa selkänojaan, kädet käsinojien päällä, jalat harallaan. Pari Michelin-rengasta pursusi vatsan ympärillä ja navan ympärillä oli mustia karvoja.

Haluttaisiko sinua, herra kysyi asiallisesti, isällisesti suorastaan. Hänen kalunsa pönötti sinertävä terska paljaana. Testikkelit roikkuivat, toinen alempana kuin toinen.

Nielaisin ja vilkaisin rouvaa. Hän katsoi suurilla, kirkkailla silmillään, näytti viattomalta.

Eihän siinä mitään pahaa olisi, rouva sanoi. Ei hän niin viaton tainnut ollakaan.

Mitä tässä itseään kiusaamaan, herra otti aloitteen, iski silmää. Hän kurottui eteenpäin ja nykäisi rouvansa pystyyn. Tämä seisoi siinä kaikessa uhkeudessaan, pystyine vatsoineen ja leveine reisineen. Villatavara oli tosiaan tuuhea. Silmät tapilla tuijotin rouvan korkeaa häpykumpua. Halkiosta erottui jotain kostean kiiltävää.

Se mikä tehdään yhdessä naisten kanssa, se on oikein, herra julisti.

Kuulin sen kuin sumuverhon takaa. Korvissa humisi. Rouva olisi tarjolla.

Oltaisiin kivasti, rouva sanoi pehmeällä äänellään ja ojensi kätensä. Nyökkäsin ja tartuin siihen.

Niin me sitten olimme. Jäsen jäykkänä seurasin rouvaa mökkiin herran jäädessä hienotunteisesti pihaan. Kädet vapisten tunnustelin rouvan haarovälin, jonka tämä kiltisti levitti. Sen valtaisa karvaisuus huikaisi, samoin sieltä löytyvä liukas lovi. Ollaan ihan rauhassa, rouva kuiskutti ja auttoi vuotavan kaluni sisään. Laukesin oitis. Kauhusta ja nautinnosta sekopäisenä suihkutin mehuni rouvan syvään, lämpimään reikään. Se oli minulle ensimmäinen kerta ilman kortsua ja tuntui ihmeelliseltä.

Rouva hymyili vahingolleni ja sanoi, että onhan meillä aikaa. Hän kietoi kätensä ja jalkansa ympärilleni ja puristeli emättimellään limaista kaluani. Olin yhä paisunut ja virkistyin pian lisää. Aloitimme kevyen jutustelun, ja kysyin rouvalta tarkemmin hammaslääkäristä juhannuksena. Se oli jäänyt vaivaamaan mieltäni ja utelin hieman poraamisen yksityiskohtia. Rouva kysyi, tunsinko hänet, ja minä sanoin tietäväni nimeltä. Se huvitti rouvaa ja hieman hän avasikin muistojensa arkkua. En kai sinä nyt vaan ole tuhma, hän naurahti päälle. Olikohan minun ilmeessäni jotain, ajattelin.

Toivottavasti ymmärrät, rouva vakavoitui. Hänen rakas puolisonsa, rouva jatkoi, järjestää hänelle silloin tällöin miehen.

Sitä sanaa rouva käytti. Hän sirkutteli korvaani ja lypsi kovettunutta munaani. Sen rouva osasi. Hän puristi ja löysäsi, puristi taas, vispasi hetken aikaa kuin kakkutaikinaa ja taas löysäsi. Hänellä oli todella eloisa pillunsuu. Se hieroi välillä terskan alta, haukkasi sitten lujasti varren juuresta. Haukoin henkeäni.

Rouva kertoi olevansa sukupuolisesti aktiivinen ja tykkäävänsä miehistä. Onneksi hänen aviomiehensä sen hyväksyy, ja niinpä tässä ollaan. Hiukan häntä häiritsi, että olen niin nuori, rouva sanoi. Ihan täysi mies minä olen, vakuutin, ja rouva sanoi sen kyllä tuntuvan.

Ei tässä turmellu, minä sanoin ja aloin taas nytkytellä. Osaavasti rouva nosti jalkansa ylös levälleen, jotta työntö osuisi suoraan litisevälle hävylle. Ajatus muistakin miehistä tällä samalla paikalla kiihotti minua kovin.

Välillä lepäsimme, ja rouva kertoi, että hän rakastaa naimista. Hän saa sitä mieheltään, mutta ottaa mielellään vastaan muiltakin. Varsinkin kesäisin, hän sanoi ja jatkoi nauraen olleena “aina semmoinen kesäpillu“.

Huvitti se sana minuakin ja jytkäyttelin jo kuin aikamies. Rouva sanoi olevansa ihan kamalan herkkä, laukeamispisteessä, ja minä pykälsin hänet saman tien. Sinä olet ihana, rouva sanoi hengästyksissään ja vilkutti miehelleen. Tämä oli käynyt kurkistamassa ikkunasta.

Rouva laski jalkansa ja minä makasin hänen vatsansa päällä. Kalu oli sisässä ja yltä päältä nesteissä. Kerroin rouvalle, kuinka kaunis hän oli ollut lauetessaan, ja rouva kehaisi minun osaavan puhua naiselle. Hän pörrötti tukkaani ja sanoi, että olen syötävän söpö ja että hän pesee minut saunassa. Rouva kertoi seuranneensa huvittuneen, kuinka minulla oli alkanut seistä ja yritin sitä piilottaa.

Pelkäsin miestäsi, sanoin rohkaistuneena, ja rouva sanoi, että se on turhaa. Hänen miehensä sallii muiden urosten läsnäolon.

Rouva kertoi olleensa etelässä uimarannalla niin pienissä bikineissä, että ne juuri peittivät pillunreiän. Hänen miehensä oli nauttinut niiden herättämästä huomiosta.

Ne puheet herättivät minunkin haluni ja niin taas naimme. Rouva houkutti minua tulemaan, häntä kuulemma pissatti, ja niin minä tulin, suihkutin siementä toisen kerran. Se oli juureva, vahva laukeaminen, ja minulta taisi päästä jonkinlainen huutokin. Koura hävynsuulla rouva kipitti metsän reunaan pissalle.

Ulos menin minäkin, märkä, vetelä kalu pitkällään roikkuen. Saunan savu tuoksui ja herra istui tuolissa piippuineen. Hän hieraisi kaljuaan ja silmäili minua kiireestä kantapäähän.

Se taisi tulla molemmille tarpeeseen, hän sanoi.

Copyright © Herkku.net 2003-2021 - Tietosuojaseloste - Palaute