Herkku-puhelin
Kosto on suloista II
BroadMind

Seuraavana aamuna olen koko lailla palautunut järkytyksestä. Suuntaan töihin ja yritän karistaa mielestäni koko sopimuksemme. Ainakin tiedän missä eilen mentiin. Samalla tavalla en enää suostu päivääni pilaamaan, vaikka ensimmäistä kertaa elämässäni huomaan olevani huolissani sinun kekseliäisyydestäsi.

Kun sitten isket, teet sen hyvin suoraviivaisesti. Tultuani jo helpottuneen oloisena kotiin ja syötyämme yhdessä, käsket minua riisumaan vaatteeni ja kerrot aikovasi kytkeä minut kiinni. Sydämeni jysähtää rinnassa ja ihme kyllä, tunnen pelon lisäksi läikähdyksen nautintoa. Tilanteessa on uutuudenviehätyksensä, se on myönnettävä. Ilmestyn makuuhuoneesta ilkialastomana, mutta katson sinua uhallakin suoraan silmiin: ”Minne?” Osoitat keittiön ja olohuoneen välisen seinämän luo, jonka jatkeena on rivi lattiasta kattoon yltäviä terästankoja. Uloimmaisessa tangossa on vahvalla lukolla kiinnitettynä parimetrinen kettinki. Menen nelinkontin lattialle. Tulet viereeni ja tartut kettingin vapaaseen päähän. Tiedostan viimeisen hetken tulleen, mikäli aion omin avuin luistaa tilanteesta. Siinä samassa kierrät kuitenkin jo kylmän teräsketjun kaulani ympäri ja kiinnität sen lukolla. Varmistat vielä lukkojen pitävyyden, polvistut tasolleni ja katsot minua silmiin. Käännät päätäsi naisellisen herttaisesti hiukan kallelleen ja sanot: ”Kultaseni, sinähän tiedät miten minä olen aina toivonut koiraa.”

Jätät minut totuttautumaan uuteen rooliini ja menet keittiöön täyttämään astianpesukonetta. Hetken kuluttua soi ovikello. Ennen kuin ehdin reagoida mitenkään, tulet luokseni ja ilmoitat määrätietoisesti: ”Koirat eivät sitten puhu.” Riennät ovelle minun jäädessäni kiusaantuneena kuuntelemaan. Toivottavasti joku ovelta ovelle –kauppias tai muuta yhtä harmitonta, pihassa oleva auto kyllä paljastaa, että olen kotona jos joku tuttu sattuisi kysymään. Kuulen, että ovella on nainen. Kuulen myös, että kutsut hänet sisään ja peremmälle. En ole uskoa korviani! Mutta en voi nousta ja ruveta raivoamaan sopimuksen rikkomisesta. En edes tiedä, oletko kutsunut vieraan vai sattuiko hän vain tulemaan juuri tällä hetkellä.

Asia selviää minulle hyvin nopeasti kun tulet ystävättäresi Elinan kanssa näköpiiriini. Elina on sinun ikäisesi, punatukkainen ja ruumiinrakenteeltaan rehevähkö. Tiedän hänet luonteeltaan iloiseksi ja estottomaksi. ”Vai on teille hankittu koira!”, huudahtaa hän hersyvästi nauraen. ”Miten sattuikaan, että toin tuliaisiksi sille ihan uuden kupin ja koiranruokaa!” Hän tulee viereeni ja silittää minua lavan kohdalta. Lehahdan punaiseksi. Katson saarniparkettia ja lupaan mielessäni nylkeä sinut myöhemmin. Juuri nyt en voi muuta kuin harottaa nelinkontin kettingillä tankoon lukittuna ja yrittää ottaa vastaan, mitä tulossa on. Ensimmäiseksi nostat kädellä kuppiin koiran kuivamuonaa ja asetat annoksen lattialle, niin että juuri yletyn syömään kun siirryn ketjun salliman matkan keittiöön päin. Tuot vasemman kätesi eteeni ja sanaakaan sanomatta annat ymmärtää, että nuolen siihen jääneet murut. Kun käsi on kauttaaltaan nuoltu, taivutat vielä nimetöntäsi eteenpäin ja annat minun nuolla sormuksesi. On pelastukseni, ettet voi samalla katsoa alas luotuihin silmiini.

Mutta kuka leikkiin ryhtyy, se leikin kestäköön. Alan pureskella voimakkaanhajuisia ja kovia nappuloita. Te istutte keittiön pöytään juomaan kahvia ja syömään suklaakakkua.

Rupattelette varmasti tunnin ja keitätte vielä uuden erän kahvia. Minullekin järjestyy toinen kupillinen ruokaa. Pahinta on, että suurimman osan ajasta kaluni seisoo jäykkänä kuin puruluu. Ajattelemalla ankarasti joitakin vastenmielisiä työasioita saan sen innon hetkeksi laantumaan, mutta kun syystä tai toisesta kiinnitätte minuun huomiota, tiedostan jälleen tilani ja elimeni palaa entisiin mittoihinsa. Yritän sen salata, mutta kun käsket minun kääntyä kylki ruokapöytään päin, tosiasia on kovin helposti teidän havaittavissanne. Ja siitä tuntuu iloa riittävän.

Kahvittelun jälkeen toteat Elinalle, että taidatte molemmat olla ansainneet pienen lisänautinnon. Kaadat ensin kuppiini vähän vettä, minkä jälkeen sulkeudutte kylpyhuoneeseen. Sieltä kuuluu välillä kevyttä kikatusta, välillä suorastaan hysteerisiä naurunpurkauksia. Tyydyn olemaan huojentunut siitä, että olette ainakin hyvällä tuulella ja toivon, ettei minunkaan osani sen seurauksena tule olemaan ylivoimainen. Silti pelko aina välillä käväisee jäytämässä mieltä. Joudun kertaamaan omia päähänpistojani, jotka usein ovat tuottaneet sinulle nöyryytyksen ja tuskan kyyneliä. Ensimmäistä kertaa todella kadun muutamia noista kerroista. Taustalla entinen itsevarmuuteni käskee kuitenkin lopettamaan moiset hymistelyt ja tekemään nyt sen mikä on pakko. Myöhemmin koko tilannetta pitää sitten miettiä uudelleen.

Palaat olohuoneeseen murhaavan seksikkäänä. Jaloissasi on koko säären peittävät nahkasaappaat, joiden terävistä koroista kuuluu parketilla tottelevaisuuteen kehottava kopina. Saappaiden jatkeena on mustat, kuviopitsiset sukat, jotka on kiinnitetty nauhoilla samanväriseen sukkanauhavyöhön. Navassa kiiltelee hopeinen koru. Rintaliivit ovat niin ikään mustaa pitsiä, ainoastaan kuppien sivuilla on helmenvalkeat satiiniset koristeet. Korvissasi riippuu suuret, sirorakenteiset hopearenkaat. Tummiksi meikattuja silmiä ja korkealle poninhännälle sidottua tukkaa uskallan tuskin lattianrajasta katsoa. Elina on pukeutunut samaan tyyliin, mutta asusteet ovat tummansinisen sävyisiä. Hänen suorat, kettuturkin väriset hiuksensa putoavat vapaina olkapäille.

Tulet irrottamaan minut kettingistä. Tilalle pistät kaulaani ohuemman ketjun ja kiinnität siihen talutushihnan. Kun lähdet viemään minua, huomaan ketjun kuristuvan kaulani ympärille. Näen että Elina on käynyt futonille makaamaan. Sen jälkeen sidot silmilleni mustan huivin, jonka läpi en pysty näkemään mitään. Tunnen kuinka vedät minua lähemmäksi futonia. Seuraavaksi aistin kasvojeni ympärillä lämpöä ja haistan erehtymättömästi kiiman tuoksun. Tiedän olevani muutaman senttimetrin päässä Elinan kosteaksi käyneistä sukuelimistä. Kuulen sinun sanovan takaani kaksi sanaa: ”Kieli töihin.” Kurottaudun eteenpäin ja saan suuni ulottuville Elinan häpyhuulet, joita hän käsillään levittää. Aloitan nuolemisen. Teen parhaani, jotta olisitte minuun tyytyväisiä. Se lienee viime kädessä oman etuni mukaista. Mutta jonkun aikaa nuoltuani vedät tiukasti hihnasta ja minun on peräydyttävä. ”Hitaammin”, kuuluu ohje. Annat sen verran löysää, että juuri yletyn nuolemaan. Siitä huolimatta panta kuristaa kaulaani ja tekee hengittämisen vaikeaksi. Hetken päästä riuhtaiset hihnasta ja käsket: ”Painoa kieleen”. Tottelen, kunnes taas tunnen ketjun äkillisesti painuvan kaulalleni ja kuulen ohjeen: ”Klittaa, sen sivuja”. Ohjeistus jatkuu, välillä vedät minut hetkeksi irti ja kuulen vain Elinan läähätyksen. Ilmeisesti teillä on jokin merkkikieli ilmaisemaan, mitä Elina kulloinkin haluaa. Tai sitten olette tehneet samaa kahden kesken ja tiedät tarkoin mitä reittiä edetä. En tällä hetkellä pysty ajattelemaan muuta kuin puristavaa kipua kaulallani ja vähitellen turtuvaa kieltäni. Jonkun ajan päästä Elina laukeaa pyörittäessäni kieltä hänen klitoriksensa ympärillä. Tempaiset minut irti tapahtumien ytimestä ja löystytät ketjua vähän. Hengästyneenä ja hiessä kuuntelen, kuinka edessäni vaikeroi nainen syvän orgasmin vallassa. Sinä tuot kostean kätesi nenäni eteen ja viet sen sitten suulleni. Hiukan erilainen tuoksu kuin äsken, tutumpi. Ei ole vaikea arvata, mitä seuraavaksi on edessä.

Nuolen myös sinut perille. Elina on aavistuksen helläkätisempi eikä anna ohjeita yhtä tiuhaan. Kaipa minä jotakin olen oppinutkin niiden kuuden vuoden aikana, jotka olen sinun kanssasi viettänyt. Kahden erän jälkeen kieleni on nuolemisesta hapoilla, päätä särkee ja aataminomenaan sattuu. Tunnen kuinka taluttimen päässä pitäjä vaihtuu ja sama toiminta jatkuu. Toisen kierroksen saan vielä välttävästi päätökseen, mutta sitten kieli menee niin voimattomaksi, että en pysty enää liikuttamaan sitä. Odotan saavani milloin tahansa kengän kärjestä kylkeeni. Sen sijaan annat minut Elinalle ja poistut. Kun tulet takaisin, otat siteen silmiltäni. Laitat koirankupin eteeni lattialle ja kaadat siihen tuoremehua. Juon hyvällä halulla koko kupin. Silität niskaani ja sanot kiltillä äänelläsi: ”Jatketaan vielä sitten kun jaksat.” Kiedot liinan uudestaan silmilleni. Kuulen kuinka vedät tuolin allesi. Pidät minua ketjusta niin, että tunnen rystysesi kaulallani. Painat kasvosi hiuksiini ja liikutat niitä rauhallisesti. Nöyryyttävää ja yhtaikaa kiusallisen kiihottavaa. Ehket sinäkään sentään pohjattomasti minua vihaa. Kymmenen minuutin päästä vedät taas taluttimesta minut Elinan luo. Kieli on väsynyt, mutta toimii taas jotenkin.

Muutaman kielipelin jälkeen ei kieltäni elvyttäisi enää mikään. Se tuntuu suussa tunnottomalta ja turvonneelta möykyltä. Jäätyäni Elinan kanssa kesken te päätätte kuitenkin vaihtaa nautinnon lajia. Käsket minut polvilleni ja sidot narulla käteni taakse yhteen. Sen jälkeen tunnen, kuinka jotakin viileää pujotetaan sukuelimeni ympärille, ilmeisesti ohut metallivaijeri. Hetken päästä testaat tätä hyvin tehokasta hallintalaitetta yhdessä kaulassani olevan ketjupannan kanssa. Kun molempien hihnat ovat kireällä, ei tee mieli liikkua millimetriäkään eteenpäin. En uskalla sanoa mitään, mutta rukoilen mielessäni, että hihnoista pitelevä – kumpi sitten sattuu olemaankaan – ymmärtää ja muistaa, miten arasta paikasta olen kiinni. Mutta tämä viritys aiheuttaa samaan aikaan melkoisen seisokin. Osaa olla merkillisen kiihottavaa tietää, että toinen voi halutessaan yhdellä kovalla nykäisyllä tehdä miehuudestani entisen. Tapahtuman tarkempi ajatteleminen tosin kammottaa, mutta en ehdi sitä tehdäkään, kun kaluani jo ohjataan eteen tuotuun naisvartaloon. Luultavasti vieraalle tarjotaan nytkin ensin.

Edeltävän esileikin ansiosta Elina laukeaa äänekkäästi ulvoen melkein saman tien. Menee pitkään ennen kuin hän toipuu ohjailemaan minua. Sillä aikaa leikit elimelläni käsin. Pompotat ja puristelet sitä pikkutyttömäisesti hihittäen. Enemmän kuin mitään muuta haluaisin heittää sinut turhia kyselemättä selällesi ja survoa kuumottavan lihani voimalla sisuksiisi. Sattuneesta syystä minun on pakko nyt tukahduttaa mielitekoni.

Sitten Elina tarttuu hihnoihin. Hän ohjaa kaluni takaapäin sisääsi. Työntelen ensin rauhallisemmin ja alan vähitellen kiihdyttää vauhtia. Elina pitää alemman hihnan melko löysällä ja antaa minulle vapauden määrätä tahdin. Sinäkään et ilmeisesti huohotukseltasi pysty antamaan ihmeempiä ohjeita. Alat lähestyä kliimaksia ja tunnen, että minullakin alkaa laukeaminen olla lähellä. Olen ehtiä sinua ennen, mutta juuri ratkaisevalla hetkellä Elina painaa lujasti elimeni tyveä alhaaltapäin estäen siemensyöksyn tulemisen. Sitten hän tiukentaa kaulassani olevaa hihnaa ja käskee jatkamaan. En voi muuta kuin hankalan takakenoisessa asennossa jatkaa työntelyä. Välillä Elina taas kiristää kaluni ympärille tulevaa hihnaa pakottaen minut lopettamaan juuri silloin kun oma orgasmini lähestyy. Lopulta tulet eläimellisen voihkimisen ja läähätyksen saattelemana. Vetäydyt minusta irti ja tartut juhlakuntoiseen kulliini. Puristat sitä juuresta kouristusten käydessä läpi vartalosi. Ilmeisesti olette päättäneet minimoida minun hauskanpitoni tänä iltana. Kuuntelen sen sijaan sinun nautintoasi ja vähitellen hidastuvaa ja hiljenevää hengitysrytmiäsi.

Jätätte minut polvilleni pystyyn kuin patsaan ja siirrytte futonille. Kuulen kuiskailua ja suutelun ääniä. Pitkän aikaa on aivan hiljaista. Minulla seisoo vielä kauan, mutta en uskalla tehdä yhtäkään liikettä edesauttaakseni omaa tulemistani. Kun ei ole tottunut keskeyttämään juuri ennen maalia, kiihkon vähittäinen sammuminen ja pikkuveljen hidas hervahtaminen alas tuntuu kiduttavalta.

Ikuisuuden kuluttua kuulen kuinka nousette ylös. Ymmärrän puheistanne, että Elinan täytyy lähteä. Hän tulee eteeni, kumartuu suutelemaan minua suulle ja kouraisee reippaalla otteella kiveksiäni. Sitten askeleenne etääntyvät, eteisestä kuuluu hyvästelyä ja kiitoksia. Ovi käy.

Copyright © Herkku.net 2003-2021 - Tietosuojaseloste - Palaute